En itse osaa arvioida kokonaisvaltaisesti saatavilla olevaa englantilaista gokirjallisuutta, mutta voisi kuvitella että [Elementary Go Series|http://senseis.xmp.net/?ElementaryGoSeries] voisi olla esimerkillinen lähtökohta suomennusprojektille. Sen etuna kuitenkin on että käsittelee gon perusteet (12k~3k) melko laajasti ja on alunperinkin julkaistu käsittääkseni englantilaiselle yleisölle. James Davies on ollut aktiivisesti mukana tekemässä sarjaa. Kustannuksia ajatellen ja itse digitekniikan kannattajana, pitäisin myös digikirjaa mahdollisena formaattina. Tässä pitää kuitenkin miettiä että tavoittaako paperi vielä yleisön paremmin (vuonna 2012+). --[Jouni|JouniValkonen], 23.3.2010

Itse uskoisin, että suomenkieliselle go-kirjallisuudelle on suurin tarve vielä englantia osaamattomilla, eli lähinnä gota aloittelevilla lapsilla. Sikäli olisi hyvä, jos joku ihan aloittelijasarja olisi käännetty suomeksi, esimerkiksi Learn to play go. --Suvi

Mielestäni kannattaa miettiä aika tarkaan, mikä laitetaan kirjan tavoitteksi.

Kirjojen tehokuus goon levittäjänä on minusta hieman kyseenalainen. Parhammillaankin kirja on noin vuoden saatavilla kirjakaupoissa (näytevaraston kautta), tämän jälkeen kirjan saa vain verkkokaupoista yms. Eli kirjan hankinta vaatii jo jonkinlaista innostuneisuutta.

Goon levittämisen kannalta uskoisin, että suomenkielinen oppimateriaali verkossa olisi tehokkaampaa. Toisaalta englanninkielisten kirjojen kirjoittajat tuskin haluavat antaa oikeuksia kääntää verkkoon. Wiki ei sellaisenaan tuota goon oppimateriaalia. Mutta olisiko mieltä koota kiinnostuneita kirjoittajia kokoamaan oppimateriaalia? Vai tuleeko siitä vain sota? :)

Tässä mielessä kirjoja voisi suunnata niille, jotka ovat jo päässeet alkuun, mutta perusteet ovat vielä heikossa jamassa.

-- Lauri

Onko muuten kukaan kysynyt Kiseidoolta tai Good Move Pressiltä mikä olisi heidän kantansa, jos esimerkiksi Elementary tai Learn to Play Go -sarjat suomentaisiin ja julkaistaisiin digikirjana ilmaisjakeluna tai nimellistä lahjoitusperustaista korvausta vastaan? Voisi kuvitella että on ainakin yksi kustantaja, joka ei tuomitse heidän kirjojensa suomentamista, koska suomenkielisen painetunkaan kirjallisuuden rojaltit eivät ole käytännössä merkittäviä.

Ihan uniikin suomalaisen materiaalin tuottaminen wikissä olisi kyllä projektina kaunis, mutta se vaatisi jonkun pari ahkeraa kirjoittajaa ja projektin vetäjää. Sota voisi syttyä ainakin siitä taivutetaanko "go", goossa vai gossa. Näistä jälkimmäinen eli gossa on oikein! 

--[Jouni|JouniValkonen]

Jos sodan aiheet ovat niinkin triviaaleja kuin syntaktisia aiheeltaan, voi kukin sodankävijä eriyttää oman haaransa tuotoksen viimeistelyvaiheessa.

--?

Edellä sanotusta "Tässä mielessä kirjoja voisi suunnata niille, jotka ovat jo päässeet alkuun, mutta perusteet ovat vielä heikossa jamassa" (LP) vastaa aika lailla omia ajatuksiani. Oma suosikkini on Kageyaman ''Lessons in the Fundamentals of Go'' sekä asiasisältönsä että erityisesti persoonallisen tyylinsä vuoksi, mutta myös seuraavia kannattaisin: Bozulich, ''The Second Book of Go'', Davies, ''Tesuji, Life and Death, Attack and Defense'', ja suunnilleen tässä järjestyksessä. Vaan mielestäni kiinnostava on myös Peter Shotwellin ''Go! More than a game''. Siinä on myös mielenkiintoinen katsaus gon historiaan. Kirjaa on mielestäni kaiken kaikkiaan mukavampi ja helpompi lukea ja tutkia kuin sähköistä aineistoa. Olenko liian vanhanaikainen?

--[Pekka|Pekka Tuomisto], 26.3.2010

Itse ainakin luen kaiken tämäntyyppisen kirjallisuuden perinteisessä kirjamuodossa, sähköinen on toistaiseksi liian hankala vessassa, sängyssä, lentokoneessa jne. (Kindlellä voisi onnistua, en ole vielä kokeillut

--[Timo|TimoJalonen], 26.3.2010

Minusta sinällään "aloittelijoiden ja lasten" huomioiminen ei olisi ensimmäinen asia mikä suomennustoiveissa tulisi huomioida, vaan itse näkisin kaikkein mieluiten Ishidan 'Dictionary of Basic Jouseki' suomennettuna. Vaikka toki ehkä 90% nykyisin lukemistani kirjoista on englanninkielisiä, niin siitä huolimatta kyllä mukavin on lukea suomea. Joten on melkoisen elitististä pitää lähtökohtana että suomentamisessa pitäisi ajatella ei vielä englantia osaavia lapsia, koska ''kaikki'' aikuiset kuitenkin osaa jo englantiakin. En osaa arvioida kuinka suuri osuus väestöstä osaa englantia yhtä hyvin kuin suomea, mutta itse en siihen osuuteen kuulu. Joten siis toki on parasta että suomentaja kuuntelisi ensisijaisesti omaa sydäntään, mitä hän haluaisi suomeksi nähtävän. Tuo Pekan esittämä listaus kuulostaa ihan kiinnostavalta - erityisesti Kageyama, koska siinä on enemmän sanoja ja vähemmän diagrammeja.

Tosiaan jos on hyvä lukulaite, niin digikirja syrjäyttää viimeisenkin paperikirjan edun eli siirreltävyyden. Itse en juuri paperikirjoja uusia enää osta ja paperihesarinkin tilauksen lopetin, koska digihesari on vain niin paljon parempi lukea. Lisäksi paperi on ekologisesta näkökulmasta älyttömän tuhoisaa metsille. Liian suuri osa maailman paperista kuitenkin tuotetaan tropiikissa seudulla, mikä ei vain kestä tehometsätaloutta pidemmällä tähtäimellä. Kaikkein eniten tykkään kuitenkin äänikirjoista, koska niiden lukeminen on ihan yhtä nopeaa kuin paperikirjojen (yleensä luen äänikirjoja 1,3-2,2x toistonopeudella) ja tämän lisäksi äänikirjoja voi lukea kävellessä tai polkupyöräillessä. Näin ollen voi lopettaa kokonaan nestemäisiin polttoaineisiin perustuvan liikkumisen ja odottaminen käsitteenä menettää merkityksensä.

--[Jouni|JouniValkonen], 26.3.2010