Ennen digitaalisten kellojen tulvaa go-pelien kestoa rajoitettiin pääasiassa perinteisillä mekaanisilla shakkikelloilla. Niistä Suomen goturnauksissa useiten nähtyjä ovat venäläinen Jantar (%%( font-family: "Garamond", serif )''Янтарь''%%) ja ruotsalainen(?) vipukäyttöinen [tornikello|http://www.suomigo.net/attach/Analoginen%20kello/tornikello.JPG#]

[Konventionaalisen ohjusiskun kestävää designia: Jantar-kello|Analoginen kello/jantar.jpg]


Mekaanisen kellon vahvuuksia:

* Ei tarvitse pattereita
* Kellotaulu on hyvä tapa näyttää aikaa
* Koska lisäaikaominaisuudet pitää hoitaa itse, byoyomin alku ei voi jäädä huomaamatta
* Kellon asettaminen on erittäin yksinkertaista: molemmille kelloille on oma ruuvi, muita säätimiä ei juuri ole.
* Useimmat mallit ovat erittäin kestäviä

Mekaanisen kellon heikkouksia:

* Jäljellä olevaa aikaa ei näe sekunnin tarkkuudella
* Rajoittaa käytettävissä olevia lisäaikajärjestelmiä (lähinnä kanadalainen byoyomi tulee kyseeseen, ellei erillistä byoyominlaskijaa ole)
* Ei muista edellistä asetusta, joten suurissa turnauksissa ruuvattavaa on paljon


----

Jos kuvalinkkiin lisää risuaidan (#), niin kuvalinkkiä ei laajenneta.

--Janne Jalkanen, 20-Feb-2011 09:21

Niinpäs ei näköjään laajennetakaan. Sen sijaan se rikotaan, ainakin jos [liitteestä|Analoginen kello/tornikello.JPG#] on kyse. Täydellisellä urlilla näköjään suostui. Kannattaisikohan tämä ensiksi dokumentoida jonnekin ja sitten heti tehdä jotenkin viisaammin. -[Bass]