Mistä perustelut sille, että kirjakielessä go-sanan taivutusmuodoissa ei ole pitkää vokaalia go, goon, goosta, goohon vaan lyhyt go, gon, gosta, gohon?? Ja kuoleeko go-yhteisö, jos me kirjotetaan se omissa dokkareissaimme pitkänä? --[Tii]

Suomenkielessä ei taida olla sellaista sääntöä, että yksinkertainen loppuvokaali kahdentuu taivutettaessa, joten se ei siis kahdennu edes gossa. Vertaa samankaltaisiin esimerkkeihin: Pon suisto, gnun sarvet tai Gun tesuji. Näissä vokaali myös ääntyy pitkänä mutta kirjoitetaan lyhyenä. --[Vesa]

Suomi on siitä mukava kieli, että siinä foneemiperiaate on säilynyt hyvin vahvana, paljolti sen ansiosta, että sen oikeinkirjoitus uusiutuu kiitettävän nopeasti. Muutokset eivät tietenkään tapahdu yhtäkkiä (ei siis enää "yht'äkkiä" saati "yhtä äkkiä") mutta muutosvastarinta ei vanhojenkaan sanojen kirjoitusasun kohdalla varmaankaan kestä sukupolvea kauempaa. Jos siis aloitamme (sellaisten sanojen harvinaisuuden vuoksi kielestämme puuttuvan) painollisen tavun lyhyeen vokaaliin päättyvien lainasanojen taivutussäännön lobbaamisen nyt, ja niinhän tässä taisin juuri tehdä, sellainen sääntö on oikeinkirjoitusoppaassa viimeistään 2030 (Virallinen Ennuste, jonka tarkkuutta ei ole syytä epäillä). Siihen asti ainakin pedattisempien lienee syytä ajatella, että pelimme suomenkieliseksi nimeksi valittiin aikanaan "goo", että sen taivutukset ovat suomen sääntöjen mukaisia, ja että sen Virallinen Oikeinkirjoitusasu "Go" on otettu käyttöön vain perusmuodossa, jossa tuon sanan voi ulkomaaneläväkin tunnistaa. Ei tietenkään ole kiellettyä kirjoittaa gosta, mutta koskapa jokaisen tätä lukevan ajatus katkesi tuossa välittömästi ennen edellistä pilkkua, pidettäköön goosta kirjoittamista suositeltavampana.
 
--[Bass] 

Mielestäni ei ole syytä ruveta keksimään omia kirjoitussääntöjä. Suomessa ei ole lainkaan harvinaista, että kirjoitusasu ja ääntäminen poikkeavat toisistaan (esim. hernekeitto, kenkä, ajattelepa). Vesan perustelut gon taivuttamisesta ovat täysin päteviä. --[Antti S.|Antti Soukka]  

Lisään minäkin lusikkani tähän soppaan: jos go olisi rantautunut suomeen jo kauan sitten, se ilman muuta kirjoitettaisiin kahdella o:lla ja taivuttaminen olisi helppoa. Mutta kun se ei valitettavasti rantautunut, niin kannatan oikeinkirjoituksessa lyhyttä muotoa. Sinänsä mielenkiintoinen ajatusleikki on, mitä olisi tapahtunut, jos peli tosiaan olisi tullut tänne jo aiemmin ja g luonnollisesti olisi korvautunut k:lla aiheuttaen epämiellyttävän homonymian. [JaakkoSärelä]

On sanoja, joissa yksinkertainen loppuvokaali kahdentuu, esim. huone -> huoneessa. Näissä tosin partitiivi muodostetaan aina päätteellä -tta, kun taas gootta kuulostaa abessiivilta (ilman go:ta) eikä partitiivilta (vrt. huonetta). Siksi go ei kuulu tähän sanaluokkaan.

Joa goon oo kirjoitettaisiin pitkänä, sana putoaisi luontevasti samaan taivutusryhmään kuin maa tai syy, ainoana poikkeuksena nominatiivimuoto. Vaihtoehtoina siis on 
* go on sana, jossa nominatiivi on epäsäännöllinen (Tiin ehdotus)
* go on sana, joka kirjoitetaan ja lausutaan eri tavalla (Vesan ehdotus)

||sijamuoto   ||maa   ||go    ||
|nominatiivi |maa   |go    |
|genetiivi   |maan  |goon  |
|partitiivi  |maata |goota |
|essiivi     |maana |goona |
|translatiivi|maaksi|gooksi|
|inessiivi   |maassa|goossa|
|elatiivi    |maasta|goosta|
|illatiivi   |maahan|goohon|
|adessiivi   |maalla|goolla|
|ablatiivi   |maalta|goolta|
|allatiivi   |maalle|goolle|
|abessiivi   |maatta|gootta|

28.4.2007 [kuffis]

Liekö ylläolevan taulukolla muita tarkoitusperiä kuin gon kaksoisvokaaliversion propagandistinen iskostaminen wikin lukijakuntaan? Suomen kielessähän on 15 sijamuotoa, ja näkisin mielelläni taulukossa taivutetun myös läheisen verrokkisanan gnu (ja "parinsa" muu) sekä go-mestarin Ma Xiaochunin sukunimen.

Ei kai gon taivuttaminen lyhyenä ääntämyksestä huolimatta ole niin ylivoimaista, edes sukupolvelle, joka ääntää tikapuut lädderina ja yhdet kyut ykskoina. -- Vesa 29.4.2007

Sanan "go" taivutuksessahan ei ole mitään vaikeaa, toki jokainen kerhossa käynyt tietää pelanneensa "goota", eikä esimerkiksi "gota" tai "gouta". Kysymys on vain siitä, haluammeko kirjoittaa eri tavalla kuin sen taivutamme, niin että esimerkiksi vain netissä pelaaville tai ainoastaan satunnaisen lehtiartikkelin lukeneille jäisi mahdollisimman suuri erehtymisen mahdollisuus. (Ensimmäistä mainitsemaani virheen muotoa en ole kuullut ääneen lausuttuna kuin kerran, jälkimmäiseen törmää vähintään kerran kvartaalissa.) 

On erinomaisen vaikeaa keksiä mitään ihmisryhmää, joka millään tavalla kärsisi siitä, että taivutusmuotojen virallinenkin kirjoitusasu olisi sama kuin äänneasu, etenkin jos huolehdittaisiin siitä, että jokaisessa go-aiheisessa artikkelissa mainittaisiin pelin nimi perusmuodossa vähintään kerran.

  -- Bass 2007-04-30

Siitä on vaikea huolehtia, koska go mainitaan silloin tällöin muistakin asioista kertovissa artikkeleissa. Minusta on huomattavasti yksinkertaisempaa ja helpommin omaksuttavaa, että gota taivutetaan samoin kuin kaikkia muitakin lyhyenä kirjoitettavaan mutta pitkänä äännettävään vokaaliin päättyviä sanoja. Jos nimenomaan tavoittelee puhekielisyyttä (Goonpellaajat), niin saa tietysti kirjoittaa minun puolestani miten tahtoo.
  -- Antti S. 3.5.2007