Katso myös [keskustelua termeistä].

||suomi||japani||ääntämisasu||englanti||kommentti
|ko|コウ|koo|[ko|http://senseis.xmp.net/?Ko]
|tikapuu|シチョウ|shichoo|[ladder|http://senseis.xmp.net/?Ladder]
|aji|味|adzi|[potential|http://senseis.xmp.net/?Aji]
|mutkanelonen|曲り四目|magari shimoku|[bent four|http://senseis.xmp.net/?BentFour]|päädyttiin tähän irkissä
|nurkan mutkanelonen|隅の曲り四目|sumi no magari shimoku|[bent four in the corner|http://senseis.xmp.net/?BentFourInTheCorner]|suora käännös
|kanikutonen, (kukkakutonen)|花六|hanaroku|[rabbity six, flower six|http://senseis.xmp.net/?RabbitySix]|kukkakutonen on suora käännös
|joseki|定石|dzooseki|[standard sequence|http://senseis.xmp.net/?Joseki]
|(nurkan) lähestyminen|カカリ|kakari|[approach|http://senseis.xmp.net/?Kakari]
|kahden välin korkea kakari|二間高ガカリ|niken takagakari|[two-space high approach|http://senseis.xmp.net/?TwoSpaceHighCornerApproach]
|yhden hyppy|一間トビ|ikken tobi|[one-space jump|http://senseis.xmp.net/?OneSpaceJump]
|shimari|シマリ|shimari|[enclosure|http://senseis.xmp.net/?Enclosure]
|ikken shimari|一間ジマリ|ikken dzimari|[one-space enclosure|http://senseis.xmp.net/?SmallHighShimari]
|laajennus|ヒラキ|hiraki|[extension|http://senseis.xmp.net/?Extension]
|kahden laajennus|二間ビラキ|niken biraki|[two-space extension|http://senseis.xmp.net/?TwoSpaceExtension]
|perhosmuoto|観音ビラキ|kannon biraki|the butterfly formation
|kiinteä kytkentä|カタツギ|katatsugi|straight connection
|roikkukytkentä|カケツギ|kaketsugi|hanging connection
|keima-kytkentä|ケイマツギ|keimatsugi|knight's move connection
|olkapäälle lyönti|肩ツキ|katatsuki|shoulder hit
|kontakti|ツケ|tsuke|contact move|
|liuku|スベリ|suberi|slide|
|apinanloikka|サルスベリ|saru suberi|monkey jump|
|sukellusvene|スソガカリ、ソデガカリ|susogakari, sodegakari|???|se 2. rivin keimalähestyminen esim. hoshikiveen, suoraan "helmalähestyminen"
|batabata|バタバタ|batabata|???|sama kuin oiotoshi
|möykytys|シボリ|shibori|squeeze|
|takapotku|ウッテガエ（シ）|utte gae(shi)|snapback|
|pesukarhun vatsan rummutus|狸の腹つづみ|tanuki no hara tsudzumi|patting the raccoon's belly|
|suji|筋|sudzi|suji|käännä tämä nyt sitten :-P
|elämä ja kuolema|死活|shikatsu|life and death|
|honte[1]|本手|honte|???|"Tosi/aito/oikea siirto". Siirto joka todella toimii. Rehti siirto.
|???|ウソ手|usote|???|Valheellinen siirto. Honten vastakohta. Siirto joka voi vaikuttaa hyvältä, mutta oikeasti rehti siirto on parempi.

[#1] 本 voi tarkoittaa myös juurta, olisi sinänsä mahdollista että 本手
tarkoittaisi "siirtoa joka poistaa ongelman sen juuresta" (eli pelaa kiertelemättä ja kaartelematta suoraan sen pisteen, mikä muissa siirroissa jää ajina häiritsemään), mutta enpä ole
tällaista tulkintaa ikinä kuullut, joten tuskinpa se on oikea :-) Silti, se
kuvaa mielestäni hyvin hontea.

Onko tässä formaatissa mitään järkeä? Laitoin noi japanilaiset kirjoitusasut
tuohon lähinnä siksi, että siitä voi olla apua jos haluaa vähän tavata japanilaista
kirjallisuutta :-) Ääntämisasu on kirjoitettu ad hoc menetelmällä jonka arvelin menevän
suunnilleen oikein jos sen vaan lukee suomalaisittain, en tosin tiedä kiinnostaako ketään.
Eipä noiden termien käytöstäkään erityistä hyötyä taida olla, elleivät ne satu
olemaan melko käännöskelvottomia, kuten suji, kou, aji, jouseki, keima, batabata, tai sitten
muuten vaan silloin tällöin käteviä (lyhyitä!) kuten tsuke, ikkentobi, kakari ja mun
mielestä myös uttegaeshi sekä shikatsu.

Nuo on sitten aika sekalaisia, tarkoituksena kun on vain kerätä kommentteja. Varmaan kannattaisi laittaa johonkin järjestykseen (mutta minkä mukaan?) ja linkata jonnekin, vaikka sinne
oululaisten sivulle. Jos tätä nyt edes kannattaa jatkaa. Täydellistä listaa tuskin kannattaa
koota, ennemminkin sellaisia joita ihmiset oikeasti käyttävät.

Joku halusi enemmän sellasia joiden avulla voi lukea edes jotain japanilaisesta
Go-kirjallisuudesta (lähinnä kifuja). Tässä vähän sitäkin.

||suomi||japani||ääntämisasu||kommentti
|musta|黒|kuro
|valkea|白|shiro
|piste|目|moku
|puolikas (piste)|半|han
|voitto|勝ち、（一勝）|kachi, (isshoo)
|häviö|負け、敗、（一敗）|make, hai, (ippai)
|yksi peli|一局|ikkjoku
|matsi (tai tappelu)|勝負|shoobu|Kuten kanjeista näkee, kirj. voitto-häviö :-)
|"kilpailu", (osa)turnaus|手合|teai|BTW, 大手合 = Ooteai, 大 = iso
|luovutus|終了、投了|shjuurjoo, toorjoo
|haasto, haastaja|挑戦、挑戦者|choosen, choosensha
|"sota/kampanja" (turnaus)|戦|sen|Tätä käytetään liitteenä, esim. 棋聖戦, kisee sen. Sinänsä yksinään luettaisiin "ikusa", sota/taistelu.
|liiga|リーグ|riigu|Ette ikinä arvaa mistä kielestä tää on lainattu.
|kisei|棋聖|kisee|Tämä on siis henkilö. Jos halutaan sanoa kiseiturnaus, niin lisätään 戦.
|meijin|名人|meedzin
|honinbo|本因坊|hon'inboo|Ei ho-nin-boo eikä hon-nin-boo vaan hon-in-boo.
|judan|十段|dzuudan
|tengen|天元|tengen
|oza|王座|ooza
|gosei|碁聖|gosee
|ottaa|取る|toru
|oikea|右|migi
|vasen|左|hidari
|ylä|上|ue
|ala|下|shita
|:n|の|no|Esim. （１１７の右）, 117:n oikea puoli.
|kytkeä|ツグ|tsugu
|valkea voittaa ja kytkee puolen pisteen koon|半コウ白勝ちツグ|hankoo shiro kachitsugu
|A tuntia B minuuttia|A時間B分|A dzikan B fun
|N siirtoa|Ｎ手|N te
|dan|段|dan
|kirjaus|棋譜|kifu|Lasketaan 第１譜 jne. Diagrammin merkki on 図.

Luvut: 一二三四五六七八九十. Yleensä kirjauksissa käytetään arabialaisia numeroita, mutta
käytin listassa näitä. Järjestyslukuja saadaan lisäämällä eteen 第(dai), esim. 第２局,
toinen peli. Sama myös lisäämällä 番(ban) perään, mutta 勝負:n yhteydessä sitä käytetään
osoittamaan matsien määrää (tämä käyttö mm. 十番碁, dzuubango. 番 tarkoittaa sinänsä vuoroa). 
Esim. 「挑戦手合 七番勝負 第２局」(choosen teai nanaban shoobu dainikjoku) = 'haastoturnaus', ts. haastaja vs. mestari, eli finaali (kisein, konteksti on 棋聖戦・挑戦, kisee sen choosen), seitsemän pelin matsi, toinen peli.

Katoin kidosta mitä muutamaan peliin oli kirjotettu ja kokosin tuon ylläolevan
listan ad hoc menetelmällä, turha wikistä ettei se ole täydellinen :-)

Noi ääntämiset on kirjoitettu melkein kuin normaali roomajisointi, mitä nyt
"j"=>"dz", "y" => "j", "ou" => "oo", "ei" => "ee". Ei ne kyllä tuostakaan suoraan
lukemalla ihan oikein mene, mutta onpahan lähempänä suomen ääntämystä. Ja mä varaan
sit itselleni täyden oikeuden jatkaa noiden kaikkien lausumista ihan väärin.

--[RauliRuohonen]

Minä vaihtaisin sarakkeen ääntämimisasu tilalle sarakkeen romaji. Jos haluiaa, niin romajin ääntämisestä voi laittaa Raulin tekstin linkin taakse.  Esimerkiksi

||suomi||Kanji/kana (japani)||[romaji] (japani)||englanti||kommentti
|tikapuu|シチョウ|shicho|[ladder|http://senseis.xmp.net/?Ladder]


-- [Matti_Siivola]

Tässä on se vika, että romanisointeja on vaikka kuinka monta (joista tuo ääntämisasu-kenttä on aika lähellä erästä näkemääni). Esim. tuo シチョウ muutamalla yleisellä kirjoitusasulla on shichou, sityou, shichô, shichoo, shicho. Japanilaiset käyttävät melkein poikkeuksetta kahta ensimmäistä (hepburn ja kunrei), joissakin japanin oppikirjoissa on toi kolmas (vai oliko se o+viiva eikä o+hattu.. äh), joskus näkee neljättä, toi viimeinen on jostakin syystä myös käytössä (ilmeisesti tullut kolmannesta, joku ajatellut että ei se kumma merkki sen oon päällä ole olennainen). Kun tuolla kirjoitusasulla nyt ei niin maan suurta merkitystä ole, niin käytin sitten sellaista, joka samalla vihjaisisi japanilaisesta ääntämisasusta. 

Voihan tuota tietysti muuttaa. Ajattelin ensiksi käyttää tuota hepburnia, kun se on yleisin käytetty menetelmä, mutta koska se luetaan kuitenkin aina väärin... :-) Se saattaisi silti kyllä olla parempi valinta kuin toi nykyinen, jos vain siksi että se ei näytä wanhalta suomalaiselta tavalta kirjoittaa japaninkielisiä nimiä.. (Itse yleensä käytän hepburnia, enkä erityisemmin pidä tuosta ääntämisasu-kentän romanisoinnista.. Se oli tosiaan vain ääntämisohjeellisuuden vuoksi.) Kunrei olisi muuten lähimpänä alkuperäistä (シ=si, チ=ti, ヨ=yo, チョ=tyo, ウ=u, tosin lausutaan tässä "o", eli "shichoo"), mutta se on vanhojen ihmisten systeemi, hepburn on coolimpi ;-)

Pitäskö noi muuttaa hepburniksi vai? Noi ääntämiset kannattaa sitten varmaan dumpata roskikseen saman tien. (hm, toi mitä käytän ei kyllä taida olla ''ihan'' pilkuntarkkaa hepburnia, mutta ainakin nuoret japanilaiset käyttää sitä eniten, joten minä perässä..)

-- [Rauli Ruohonen]

Lähinnä haluaisin tuohon sarakkeeseen kirjoitusasun joka esiintyy englanninkielisissä (Ishi Press, Kiseido) go-kirjoissa. Sarakkeen otsikon takaiseen linkkiin voi sitten kirjoittaa tarkemmat yksityiskohdat. Jos halutaan ääntämys, niin pitäisi käyttää jotakin foneettisia merkkejä.

-- [Matti_Siivola] 13.3.2003

Mm, tuo kirjojen asu on hepburn, josta pitkät "oo"-äänteet on lyhennetty "o":iksi, sen saan kyllä tehtyä. Tosin "-"-merkkien käyttö ei näytä millään tapaa systemaattiselta, jätän ne sitten pois, kun en tiedä mihin niitä pitäisi lisäillä. Ei kellään sattuisi olemaan linkkiä johonkin sivustoon, jossa olis foneettiset aakkoset (ne länsimaiset ;-).

-- [Rauli Ruohonen]