| At line 1 added 31 lines |
| ''Varrella virran/Kirka'' |
|
| {{{ |
| Työpaikalle kun masentuu, niin sitä tahtoo aivot rentouttaa |
| Pubiin vain ja löydettiin äärelle laudan. |
| Sensei nyt me pelataan, pois tittelitkin riisutaan |
| On olut kylmää, juomaan vaan, äärellä laudan. |
|
| Äärellä laudan, äärellä laudan, on olut kylmää, juomaan vaan, äärellä laudan. |
|
| Kohta oudon tilanteen mä mokaan, vastaat nauraen |
| Lasken väärin, minkäs teet, äärellä laudan. |
| Ryhmän kuolleen silloin näin, kun nurkkaan katsomaan mä jäin |
| Syitä pohdin mielessäin, äärellä laudan. |
|
| Äärellä laudan, äärellä laudan, ryhmän kuolleen silloin näin, äärellä laudan. |
|
| Jouduin sitten shiboriin, ja katsojamme nauroi niin |
| On tyhmää että tenukoit, äärellä laudan. |
| Sananlaskut mielessäin, ne huomiotta jätin näin |
| On honte aina arvokkain, äärellä laudan. |
|
| Äärellä laudan, äärellä laudan, on honte aina arvokkain, äärellä laudan. |
|
| Kaiken kuolevan mä nään, ei ryhmät löydä silmiään, |
| Oluttuoppi lämpiää, äärellä laudan. |
| Lauta lentää pohjoiseen, kivet länteen, etelään. |
| Yksin itkemään mä jään, äärelle laudan. |
|
| Äärelle laudan, äärelle laudan, yksin itkemään mä jään, äärelle laudan. |
| }}} |