| |14. | [Turku GP 2012|turkuGP2012] | 14.-15.07.2012 | 9 kyu | [0/3|TurkuGP2012Tulokset] | 10k-, 7k-(b1), 9k- | Nollatulos | toteutui :) | Ensimmäisellä kierroksella sain vastaani Mika Lainelan, joka kuulemma oli arvausluokitettu kymppikyuksi turnaukseen. Peli alkoi melko perusfusekilla, vaikka vähän väärään paikkaan yhden lähestymisen teinkin. Molemmille oli tulossa kohtalaisen isoja alueita, mutta olin tilanteeseen jo keskipelin alkuvaiheessa tyytyväinen. Vastustaja teki invaasion voimakkaan molemminpuolisen vahvuuteni sisään ja katsoin heti ettei se voi siellä elää ainakaan millään järkevällä hinnalla. Ryhdyin rauhallisesti viemään vastustajalta silmätilaa pois, ja samalla ympäröimällä estämään ulospääsyn mahdollisuutta. Paikallinen tilanne oli todella hyvä minulle ja olisi ollut myös vaikka sinne silmät olisivat syntyneetkin, sillä ympäröinti oli aiheuttanut valtavat muurit joka suuntaan. Tilanne kuitenkin kääntyi oman typerän virheeni vuoksi kun olin tekemässä viimeistä niittiä ulospääsyn estämiseksi. Katsoin että jompi kumpi noista kahdesta pisteestä (tai jopa molemmat) olisivat estäviä siirtoja, ja päässäni ehti käymään ajatus että toinen saattaisi olla vähän riskialtis. Jostain oudosta syystä en kuitenkaan käyttänyt lainkaan aikaa riskin arvioimiseen, vaikka aikapulasta ei todellakaan tarvinnut puhua: jäljellä oli vielä yli 30 minuuttia pääaikaa. Laitoin sitten sen virheellisen laiton laudalle ja vastustaja pääsi rankaisemaan ja leikkaamaan siitä läpi. Omien syötyjen kiviensä sijaan vastustaja sai syötyä minulta vastaavan määrän, eli parisenkymmentä tärkeää kiveä pois. Tämähän tietysti muutti tilanteen päälaelleen. Pelistä jäi harmittamaan lähinnä se etten käyttänyt aikaa laiton miettimiseen vaikka se ehti hälyttämäänkin vähän, varsinkin kun toinen mahdollinen ja mielessä jo käynyt laitto olisi todennäköisesti ollut riskitön. Tyhmempää syytä ei taida olla hävitä peliä. Kokeilin vielä muutaman laiton verran saisinko tuhottua vastustajalta jotain, mutta kun vastaukset niihin olivat rauhallisia ja varmoja, luovutin. Toisella kierroksella sain vastaani Niko Ekilän, 7 kyun. Pelasin mustilla ja pelissä oli 0,5 pisteen komi. Tämän pelin aikaan kokeilin taas kirjaamista samalla. Pelin häviö tuli yksinkertaisesti siitä syystä, että vastustaja oli minua parempi. Niko naureskeli jossain vaiheessa että homma on mennyt aivan väärinpäin kun musta oli pitänyt senteä lähes koko pelin. No, jos määräilin mihin päin lautaa pelataan, niin halusin sitten selkeästi vääriä asioita kun peli päättyi niinkuin päättyi. Loppuvaiheessa peliä onnistuin vielä leikkauttamaan omat ryhmäni erillisiksi, ja tapatin näin toisen niistä, mutta olisi peli mennyt ilman tätäkin valkealle. Peli oli kuitenkin kiva, ja siitä oli paljon opittavaa. Tykkäsin. Kolmannella kierroksella oli vastassa pariteettipelaajaksi saapunut Olli Koskivaara, 9 kyu. Peli oli jännä. Jossain vaiheessa keskipeliä Olli jätti laudan keskipaikkeilla olevat kivensä liian yksin ja sain sieltä ohjattua kyseiset kivet jäämään kiinni. Peli päättyi 1,5 pisteellä vastustajan hyväksi. Peli oli myös kiva, jännä ja tasaväkinenkin vielä. Vaikka päivän saldo oli puhdas nolla, oli pelit kivoja ja mielenkiintoisia. Ensimmäisen pelin typerä moka tietysti jäi vähän harmittamaan, mutta ehkäpä vastaavaa osaa jatkossa välttää. | Lähdin turnaukseen nolla-asenteella pitämään hauskaa. Päätin myös lauantaina aamulla, että jos sen päivän pelit menevät hyvin, menisin aikaisin nukkumaan ja kokeilisin sen vaikutusta seuraavan päivän pelejä ajatellen. Jos taas huonosti, vietän kivan illan railakkaasti ja katson aamulla jaksanko osallistua sunnuntain peleihin lainkaan. 0/3 oli niin mieletön rivi, että eihän sitä nyt sitten kannattanut riskeerata turhilla sunnuntain peleillä, olisi vielä saattanut puhdas rivi rikkoutua. :D Hauskaa oli ja peleistä jäi hyvä fiilis. Turkulaiset oli taas kauhean mukavia ja muutama uusi nimikin saattoi jäädä päähän. Laiminlöin maskottini totaalisesti. Kahdella ensimmäisellä kierroksella se oli vielä kokoamatta, ja kolmannellakin unohtui taskuun. Nimeäkään reppana ei saanut, vaikka olikin komea sarvikuono joka jalallaan polki maata uhmakkaasti hyökkäysasennossa. Ehkäpä tulokseni johtui tästä. |