| At line 1 changed one line |
| Tamperelainen 1 kyu |
| Espoolainen 4 dan |
| At line 3 added 8 lines |
| !!Linkkejä: |
|
|
| [Kari Visalan opiskelumenetelmät] |
|
| [Työkalu luokittajille] |
|
|
| At line 24 changed 2 lines |
| * Pelasin ensimmäisen turnaukseni 11 kyu:na, joka oli Tampereen Kani6 |
| tammikuussa. Sijoitus 26. sija (2/5). |
| * Pelasin ensimmäisen turnaukseni 11 kyu:na, joka oli Tampereen Kani6. |
| At line 27 changed one line |
| * Yläkaupungin yö-turnaus toukokuussa ja 2. sija (3/5). Korotus 6 kyu:hun. |
| !2006 |
| At line 29 changed one line |
| * Helsinki Grand Prix heinäkuussa, 17. sija (3/5). |
| * Turku GP:n voitto |
| At line 31 changed 3 lines |
| * Muistaakseni kävin myös Herralan kesäleirillä 1999. Ainakin |
| mieleeni palaa pikapelifinaali Matti Siivolaa vastaan, jonka hävisin |
| ajan loppumiseen damejen täytössä (kootut selitykset). |
| !2007 |
| At line 35 changed 179 lines |
| * SM-karsinnat Oulussa 13.sija (2/5) |
|
| * Gaimportin kyumestaruus marraskuussa, 11. sija (hävisin kaikki pelini :( ) |
|
| !2000 |
|
| * Rabbity-6, Tampere, 4 kyu:na 4. sija (3/5) |
|
| * Ing-turnaus, 7. sija (2/3) |
|
| * Yläkaupungin yö. jaettu 3. sija (3/5) |
|
| * Turun Turnaus marraskuussa, 6. sija (3/6) |
|
| !2001 |
|
| * Rabbity-6, 10. sija (3/5) |
|
| * Herralan kesäleiri, 6. sija pikapeliturnauksessa (4/6) ja |
| 6. sija haasteturnauksessa (5/8) |
|
| * SM-karsinnat Tampereella, 10. sija (3/5), putosin b-finaalista |
| pienempien McMahon-lähtöpisteiden takia. |
|
| * Kisei 2001, putoaminen 2. kierroksella |
|
| !2002 |
|
| * Alan taas opiskella go:ta parin vuoden pelkän kerhopelaamisen |
| jälkeen ja pelaamaan myös netissä. |
|
| * Kanikutonen, 3kyu:na 6. sija (4/5), korotus 2 kyu:hun. |
|
| * Jyväskylä, 4. sija (3/5) |
|
| * Kuukauden visiitti Lapinjärvellä pelaamassa paikallisessa peli-illassa |
|
| * Herralan Kesäleiri, pikapeliturnaus 9. sija (3/6) |
|
| * SM-karsinnat, 3. sija (3/5) |
|
| * Kisei, putoan 3. kierroksella, tasoitusturnauksessa 1 kyu:na |
| jaettu 2. sija (4/5) |
|
| * SM-sarjan B-finaali, 3. sija (3/5), korotus 1 kyu:hun |
|
| !2003 |
|
| * Tampereen kerhoturnaus, 4. sija (4/6) |
|
| !!Opiskelumenetelmiäni |
|
| !Ammattilaispelien läpikäynti |
| Olen vuoden 2002 loppusyksyn aikana käynyt läpi n. 400 ammattilaispeliä. |
| Pelit ovat Lee Ch'angHo ja Yu Ch'ang-hyeok kootut pelit (,jotka ovat |
| suurinpiirtein kaikki 90-luvun alkupuoliskon pelejä) sekä vuoden 2001 |
| korealaisia ja kiinalaisia ammattilaispelejä. SGF-muodossa on tullut |
| myös selailtua tietokoneella aivan viimeisimpiä pelejä. |
|
| Erityisen viihdyttäviksi nykypeleistä olen havainnut mm. nuoren |
| korealaisen Lee Sedolin raivoisat vaikutusvaltapelit, jotka paljastavat |
| aukottomasti ammattilaispelaajien valtavan taktisen lukutaidon. |
| Lee Ch'angHon suorituksessa taas minua on kiehtonut hänen ylittämätön |
| tilanteen arviointikykynsä ja tarpeen vaatiessa luovat taktiset ratkaisut, |
| jotka ovat varmasti yllättäneet vastustajan monesti. Japanilaisista |
| pelaajista on minulle ainakin Kobayashi Koichilla ollut keijupölyä hänen |
| avausideoidensa takia. |
|
| Pelin läpikäynnillä tarkoitan 150-200 ensimmäisen laiton pelaamista |
| laudalle yleensä siihen pisteeseen saakka, että loput laitot ovat |
| selvästi loppupeliä ja taktista laskentaa. Kun tätä pelidiagrammien |
| lukemista on harjoitellut jonkin aikaa, pystyy vähintään kahteen |
| diagrammiin jaetun pelin läiskimään laudalle n. 15 minuutissa. Joskus |
| pysähdyn pitemmäksikin aikaa pohtimaan tilannetta, erityisesti kun |
| en ymmärrä jonkin laiton strategista merkittävyyttä. SGF-muotoisia |
| pelejä en usein jaksa laiskuuttani pelata laudalle. Useimmat |
| kommentit, joita olen nähnyt ammattilaispelien mukana, ovat olleet |
| lähes täysin hyödyttömiä kehittymisen kannalta. Hyödyllisimmillään |
| kommentit ovat silloin, kun niissä esitetään vaihtoehtoisella diagrammilla |
| kyseisen tilanteen normaali variaatio ja sitten voi vertailla |
| pelin variaatiota tähän yleisempään ja saada näin hyödyllistä |
| käsitteellistä lisäinformaatiota, joka on sovellettavissa muissakin |
| peleissä. |
|
| Ammattilaispeleistä oppii parhaiten muotiavauksia ja josekeita. Avauksiin |
| kehittyy myös pelejä läpikäymällä sellainen yleistuntuma, että oppii |
| välttämään pahimmat strategiset sudenkuopat automaattisesti. Samalla |
| tapaa peleistä oppii "osmoottisesti" yleistä keskipelin luonnollista |
| etenemistä ja tilanteen arviointia ainakin sen verran, että tietää |
| milloin vastustajan moyo on niin iso, että invaasio on ainoa järkevä |
| vaihtoehto. Myös tyypillisten josekeiden jatkolaittojen suhteelliset |
| suuruudet saavat konkreettista tuntumaa. Yleisenä strategisena periaatteena |
| ammattilaispelit opettavat myös sen, että jos pitää huolta omien |
| muotojen kivitehokkuudesta, niin aina lopulta jossain vaiheessa |
| seuraa pelissä hyviä asioita, vaikka olisikin jäänyt varmassa alueessa |
| jälkeen. |
|
| Myös kikashien ja yosu-miru-laittojen ajoitukseen ja eräänlaisiin |
| go-pelin "fraaseihin" saa käsitteellisellä tasolla tuntumaa. Esimerkki |
| tällaisesta fraasista, joka toistuu melkein joka pelissä, on yleinen |
| kuvio: "Vastustaja pakottaa minut pelaamaan laiton X, mutta ajoitan |
| tämän pakotuksen mahdollistamana oman pakotuksen, joka on pisteellisesti |
| niin pieni, että siihen ei olisi vastattu tässä vaiheessa peliä |
| muuten, mutta se tekee suoran vastaamisen vastustajan ensimmäiseen |
| pakotukseen tarpeettomaksi. Vastustaja vastaa jälkimmäiseen pakotukseen, |
| jonka jälkeen itse vastaan X, mutta olen saanut hyötyä oikealla ajoituksella." |
|
|
| !Tsumego |
|
| Taktista lukutaitoa, joka on koko pelin perusta (vaikka ei korvaa |
| strategisten periaatteiden ymmärtämistä), harjoittelen tehtäviä ratkomalla. |
| Jaan tehtävät kolmeen eri tyyppiin sen perusteella, mitä osa-aluetta |
| lukemisesta ne kehittävät: |
|
| * Visualisointi - tehtävät, joiden ratkaisu on pitkä (esim. löysät tikapuut, |
| geta:t jne.), mutta todellisuudessa vähän haarautuva ja muodoiltaan |
| yksinkertainen, ratkominen kehittää kykyä kuvitella go-kiviä laudalle. |
| On oleellista, ettei käytä lautaa apuna tehtäviä ratkoessaan (paitsi |
| silloin, kun haluaa vain oppia jonkun uuden muodon tms.), vaan |
| yrittää laskea sekvenssit päässään. En tiedä yhtään englanninkielistä |
| kirjaa, joka olisi varsinaisesti keskittynyt visualisointikyvyn |
| kehittämiseen, mutta ainakin eräs Kiinasta löytämäni kirja tuntuu olevan |
| lähinnä tämäntyyppisiä tehtäviä. |
|
| * Avainpisteiden hahmotus - erilaiset tesuji-tehtävät, joiden avulla oppii |
| ymmärtämään erilaisia peleissä ilmestyviä yleisiä muotoja ja karsimaan |
| nopeasti taktisen laskennan haaroja. On kai ilmeistä, ettei paraskaan |
| pelaaja voi lukea yhtä aikaa todella leveälle ja syvälle sekvenssien |
| määrän räjähdyksen takia. Useimmat englanninkieliset tehtäväkirjat |
| harjoituttavat muototajua ja tehtävien ylioppimisesta toistolla |
| on paljon hyötyä (esim. Daviesin Tesuji ja Life&Death). |
|
| * Järjestelmällisyys/itsekuri - yrittää opetella laskemaan kerralla oikein |
| ja täsmällisesti sekä hankalissa tilanteissa pystyä järjestelmällisesti |
| käymään kaikki variaatiot läpi niin, ettei mene sekaisin. Esimerkiksi |
| Ingenious Life & Death puzzles -kirjat ovat esimerkki tällaisista |
| tehtävistä: Monien tehtävien ratkaisut on suunniteltu siten |
| yllättäviksi, ettei niitä käytännössä voi löytää kuin tutkimalla |
| kattavasti eri variaatiot. Näissä tehtävissä on myös usein lievä |
| keinotekoisuuden tuntu eikä kyseisten muotojen ulkoaopettelulla |
| ole paljonkaan merkitystä normaalipelissä, jossa ko. erikoismuotoja |
| esiintyy äärimmäisen harvoin, mutta kärsimätön ei näitä tehtäviä |
| onnistu ratkaisemaan. |
|
| !Go-teoria ja kirjat |
|
| Ainakin pelaajan uran alkuvaiheessa (15 kyu -> 5 kyu) on englannin |
| kielellä tarjolla runsaasti teoriakirjallisuutta, jolla voi kehittää |
| peliään nopeasti. Kirjoista oppii suoraan käyttökelpoisia asioita ja |
| vähemmän vääriä asioita, kuin vastaavasti pelaamalla itseoppinut |
| nettipelikonkari. Joseki-kirjoista voi tarkistaa variaatioita, joita |
| on esiintynyt omissa peleissään ja keskipelijoseki-kirjoista kannattaa |
| käydä standardisekvenssejä läpi, jotta saa uusia ideoita omaan peliinsä. |
| Yleisesti ottaen ne kirjat, jotka sisältävät ammattilaisen pelaamia |
| tai ehdottamia konkreettisia sekvenssejä, ovat hyödyllisiä. |
| Käsitteellisestä koneistosta (epäsuora hyökkääminen, ylikeskittyminen jne.) |
| kannattaa olla tietoinen ideoiden tasolla ja yrittää sitten hiljalleen saada |
| niihin ymmärrystä konkreettisten sovellusten kautta omassa pelissään. |
|
| !Pelaaminen |
|
| Tärkein kaikista on tietenkin itse pelaaminen. Mikään itseopiskelu ei |
| voi vastata varsinaista pelitilannetta, jossa vastustaja yrittää |
| aktiivisesti estää suunnitelmiasi toteutumasta. Turnauksissa käyminen |
| auttaa myös pelaamaan kellon kanssa jännittävässä tilanteessa. Itse |
| olen oppinut tehokkaimmin aina silloin, kun olen saanut pelata itseäni |
| selkeästi vahvempaa pelaajaa vastaan. |
|
| !Yleistä opiskelusta |
|
| Nykyisellä pelitasollani teen vielä jokaisessa pelissäni useita aika |
| pahoja virheitä (jopa sellaisia, jotka itse havaitsee nopeasti pelin |
| jälkianalysoinneissa) ja loppujen lopuksi hyväksi pelaajaksi ei tulla |
| oppimalla tekemään säihkyvän ihmeellisiä laittoja, vaan vähentämällä |
| heikkouksiaan. Usein tehokkainta harjoittelua olisikin heikoimman |
| osa-alueensa objektiivinen tunnistaminen ja harjoittaminen. Toisaalta |
| siihen on yleensä syy, miksi tietty osa-alue on muita heikompi: |
| sen harjoittelu ei ole yhtä hauskaa :( |
| * Turku GP:n voitto |
| * Suomi GP:n voitto |