Add new attachment

Only authorized users are allowed to upload new attachments.

This page (revision-163) was last changed on 31-Dec-2012 15:52 by Mikko Siukola  

This page was created on 11-Mar-2005 11:02 by MikkoSiukola

Only authorized users are allowed to rename pages.

Only authorized users are allowed to delete pages.

Difference between version and

At line 1 changed one line
Helsinkiläinen 2 dan. Mustia ja valkeita nappuloita sitten joulukuun 2004.
[{ALLOW view All}][{ALLOW edit Mikko Siukola}]
%%tabbedAccordion
%%tab-Turnaustiedot
At line 3 changed one line
Hengailen puolisäännöllisesti sekä HGK:n että Yligo:n peli-illoissa, ja minut löytää usein myös Gurulasta iskemästä nappulaa. KGS:ssa ja Cyberorossa pyörin tällä hetkellä tunnuksella esidebob. Katson pelejä enemmän kuin pelaan, osin siksi että pidän enemmän oikeasta laudasta. Koen myös keskittymisen nettipeleissä paljon eloa vaikeammaksi.
Helsinkiläinen 4 dan. Mustia ja valkeita nappuloita sitten joulukuun 2004.
At line 9 added 100 lines
*WAGC 2011 (4d): 1k+ 1d+ 4d- 3d+ 5d- 2d+ 5d?+ 6d- = 5/8.
*Yläkaupungin Yö (4d)
*PM 2011 (4d)
*Joukkue-SM 2011 (4d)
*Takapotku 2011 (4d)
*SM-Sarja 2010 (4d): 6d- 5d- 4d+ 5d+ 5d- = 2/5. Sarja meni hyvin. Toinen peli oli selkeästi heikoin esitys, joka jotenkin karkasi lapasesta hyvin aikaisin. Loppu tuntui luovutussekvenssin etsiskelyltä. Muuten sanoisin pelanneeni parhaalla tasollani - siellä täällä toki vähän lipsui, mutta kenelläpä ei. Taistelutahto oli hyvä ja periksi ei annettu. Pelasin kaikissa mustilla pelaamissani kolmessa pelissä tengenin. Tengenpeleistä jäi hyvä mieli enkä usko kahden tappion johtuneen lainkaan tengenistä vaan jostain aivan muusta.
*Kani 6 2010 (4d): 6d- 5d- 2d+ 3d+ 3d+ = 3/5. Ensimmäinen Tampereella pelattu turnaus, josta sain tuloksen 3/5! Tervetuliaistoivotukset olivat todella karut Törmäsen ja Kurosen käsittelyssä, mutta onneksi en täysin romahtanut niihin ja vein hissin kunnialla loppuun asti. Ehkä Tamperekammo on nyt selätetty.
*SM-II-Karsinta 2010 (4d): 2d+ 2d+ 4d- 3d+ 5d+ = 4/5. Olin erittäin tyytyväinen jatkopaikkaan.
*Yläkaupungin Yö 2010 (4d): 4d- 2k+ 3d+ 4d+ 3d+ = 4/5. Piti oikein päivittää pitkästä aikaa tätä sivua kun turnauksesta jäi päälle niin ristiriitaiset fiilikset. Ensimmäinen peli, jonka hävisin puolellatoista pisteellä, oli paras pelini ja myös turnauksen ainoa peli, jota voi sanoa hyväksi tai tasaiseksi esitykseksi. Neljästä voitetusta pelistä kahdessa pelasin ehkä etäisen marginaalisesti vahvemmin kuin vastustaja, kun taas kahdessa muussa suurin saavutukseni ja tiukin peliliikkeeni oli se, etten luovuttanut ilmeisessä-joskaan-ei-aivan-triviaalin-murskaavassa tappioasemassa. Niitä pelejä en tosiaan voittanut, vaan vastustajat hävisivät (voittoasemista). Kaikenlaisia pelejäni ja räpellyksiäni on aikojen saatossa nettiinkin lähetetty, mutta olenpahan kyllä julmetun iloinen että tästä turnauksesta ei lähetelty, olivat meinaan sen verran omalla tasollaan nuo. Onhan sitä voitettuja pelejä itsekin tullut vessasta alas vedettyä, mutta kyllä tästä helposti pukkaa päälle sellainen ajatus, että on ihan sama mitä laudalle pelaa, lopputulos voi silti olla ihan mitä tahansa. Menisipä se fiilis joskus pois, ei takuulla ainakaan nosta pelitasoa. Neljä voittoa? ":D!" Muuten reissu oli oikein hauska, Jyväskylä on nätti paikka kesällä. Ei mulla muuta.
*Joukkue-SM 2010 (4d): 3d+ 6d- 6d- 5d+ 3d+ = 3/5.
*Takapotku 2010 (4d): 3d+ 4d= 2d+ 5d- 5d- = 2,5/5.
*Helsingin Mestaruus (4d): 4d- 2d+ 5d+ 5d+ 4d- 4d+ 4d+ = 5/7.
*LOGC 2009 (4d): 4d+ 5d- 2d+ 5d- 3d+ 3d+ 6d- = 4/7.
*Korean Ambassador's Cup 2009 (4d): 3d+ 2d+ 5d+ 4d- 4d+ 3d- 3d+ = 5/7.
*SM-Sarja 2009 (4d): 5d- 4d+ 5d- 5d+ 5d- = 2/5. Vääntö oli hurjaa. Olen tyytyväinen kokonaissuoritukseen, ja maistuu se nelossijakin. Kolmannen kierroksen ottelussa en pelannut missään vaiheessa kovin hyvin, enkä antanut kovin pahaa vastusta. Muissa peleissä pelasin osapuilleen niin vahvasti kuin nyt ylipäänsä osaan. Paljon raikkaita sekvenssejä, mukava turnauskokemus.
*SM-II-Karsinta 2009 (4d): 2d+ 3d+ 3d+ 2d+ = 4/4. Turnaus, joka oli tuloksellisesti parempi kuin pelillisesti. Tuntui, että pelissäni oli mukana enemmän tahtoa kuin taitoa. On myös hieman yllättävää, etten hävinnyt pelaamistani neljästä pelistä yhtäkään, vaikka kävin useammassa pelissä melkoisessa kuopassa. Jos kongressissa useimmat pelit menivät niin, että olin aluksi mukavassa johtoasemassa ja sitten hävisin, nyt kaikki kääntyi päälaelleen. Onnistuin kai kuitenkin pelaamaan riittävän hyvin ja hankalasti, ettei voittamiseni ollut kenellekään triviaalia, mikä mahdollisti yllätysnousut. Vaikka tein kaikissa peleissä suuriakin virheitä, jaksoin keskittyä koko turnauksen ajan pelien viimeisiin laittoihin asti, mikä ei aina ole ollut minulle itsestäänselvää. Tämä kävi ilmi sellaisista pikkuasioista kuin yhteisten ko-uhkien pelaamisesta ennen (sinänsä merkityksettömän) 0,5 pisteen ko:n aloittamista. Väitän, että jos semmoiseen 2,5 tunnin pelin jälkeen rupeaa, vääntää kyllä tosissaan ja jokaisesta pisteestä. Siitä ja sarjapaikasta olen iloinen.
*EGC 2009 Main (4d): 6d- 3d+ 4d- 3d- 2d+ 4d+ 5d- 4d- 4d+ 4d+= 5/10. Ensimmäisellä kierroksella kohtasin 6-danin Japanista. Pelasin mielestäni kohtalaisen laadukasta gota ja olin pitkään hyvissä asemissa, mutta loppupelin epätarkkuudet maksoivat voiton. Hävisin lopulta 7 pisteellä. Toisella kierroksella vastaan tuli 3-dan Hollannista. Pääsin pian selkeään johtoasemaan ja pelasin siitä eteenpäin varmasti ja riskejä ottamatta. Kolmannen kierroksen peli 4-dania vastaan alkoi hyvin, mutta tein keskipelin loppupuolella joitakin todella huonoja ratkaisuja eräässä ko-taistelussa, joka olisi muutenkin ollut vältettävissä. Kuolin ryhmällä joka oli liian suuri uhrattavaksi. Tästä pelistä jäi suuhun vähän huono maku. Ajankäyttöä on syytä petrata jatkokierroksilla, sillä minulle on jokaisessa pelissä jäänyt ylimääräistä aikaa. Tuskin ne siirrot lisämietinnällä ainakaan huononisivat. Välipäivän jälkeen palattiin tositoimiin ja neljännelle kierrokselle minut paritettiin ranskalaisen 3-danin kanssa. Inspiroiduin vastustajan pelaamasta huonosta sekvenssistä niin, että pelasin perään toisen ihan yhtä huonon. Siirryttiin keskipeliin, jossa vahvuuteni muuttui yksisilmäiseksi ryhmäksi, jota oli lohduttamassa vain vastustajan samanmoinen remmi naapuriristeyksissä. Mitään ei kuollut (pientä ko-vaihtokauppaa lukuunottamatta) ja hävisin 3 pistettä. Ei hyvin mene. Viidennellä kierroksella otin erää saksalaisen 2-danin kanssa. Pelissä ei tapahtunut mitään kummempaa taistelua, mutta ympäröin aluetta riittävällä antaumuksella oikeuttamaan parin kymmenen pisteen simppelin voiton.
Ensimmäinen viikko ei ollut hyvä. Go-tajuni on pahasti kateissa, mikä ei ole miellyttävää. Tuntuu, kuin kivien tarkoilla sijainneilla ei olisi mitään merkitystä (vaikka onhan niillä sitten, kun pisteitä lasketaan). On vähän kurjaa pelata kun fiilis on luokkaa "risteys sinne tai tänne, sama idea kuitenkin; mistä sitä nyt voi tietää, kumpi on parempi". Häviöajattelua on se.
Kuudennella kierroksella voitin 4-danin. Paasin mukavaan johtoon melko pian, enka menettanyt sita missaan vaiheessa. Seitsemannella kierroksella 5-dania vastaan tapoin alussa suurehkon ryhman, mutta vastustajan saama kompensaationurkka ja kimurantti moyo osoittautuivat liian mittaviksi. Hetken viela luulin redusoineeni hyvin ja saaneeni vielapa aluetta entiseen moyoon, mutta nama ajatukset osoittautuivat myohemmin turhiksi toiveiksi. Jouduin luovuttamaan. Kahdeksannella kierroksella Leksandista tuttua herra Terweyta vastaan alkupelini oli onnistunut ja asema oikein miellyttava. Vastustajalle jai vain yksi 40 pisteen laita ja epamaaraista vahvuutta keskustaan, kun minulla oli yksi pieni, yksi keskikokoinen ja kaksi suurta nurkkaa seka lupaava laita. Redusoin keskustaa kuitenkin vahan turhan lepsusti uhraten ihan hyvia roppokivia turhaan, ja akkia asemani ei ollutkaan enaa hyva. Havisin kolme pistetta. Yhdeksannella kierroksella voitin hollantilaisen 4-danin. Alussa lahdin ennakkoluulottomasti tappelemaan kovaa, hapeilemattomana tarkoituksenani siirtaa kosolti vastustajan kivia vankikuppiin. Sainkin rakennettua minulle edullisen semeain, jota kasittaakseni johdin joko yhdella tai kahdella vapaudella (pyydan potentiaalisilta lukijoilta anteeksi heikkoudestani seuraavaa epavarmuutta). Jouduin kuitenkin aivovaurion valtaan ja suoritin sinallaan tarpeettoman sisaanheiton, jonka seurauksena vastustaja elatti ryhmastaan puolet antaen minun popsia vain toisen puolen. Koska vastustajalla oli melkoisesti vahvuutta, ja oikeastaan olisin kipeasti tarvinnut hakemani tapon, sukelsin suoraan susien ruoaksi vastustajan voimakkaaseen moyoon. Elaminen onnistuikin sitten mukavasti 15 pisteen edesta leikkaavia kivia listien, mutta asema taisi vielakin olla hitusen epaedullinen minulle. Siirryttiin pelaamaan suuria loppupelipisteita, jolloin suoritin viattoman blokkauksen laidalla. Vastustaja ei malttanut puolustaa, koska ulottuvilla oli niin makoisia laittoja, joten sain korvamerkittya myos aiemmin paenneen puolikkaan jattiryhmasta vangeiksi. Easy come, easy go. Viimeisellä kierroksella tuntui, että pelasin varsin hyvin Manuela Marzia (4-dan) vastaan. Otin valkeilla tukevasti kolmosrivin aluetta ja vahvoja ryhmiä ja siirryin sitten redusoimaan keskustamoyoa, johon musta oli panostanut valtaosan pelimerkeistään. Pelattiin aavistuksen kummallinen ristileikkaussekvenssi, jossa sain vangiksi tärkeän kiven vastustajan moyon keskeltä ja sitä kautta johtoaseman. Tämän jälkeen pelasin vakaasti johdon säilyttäen, mikä johti luovutusvoittoon hieman ennen pikkuloppupeliä.
Jos tätä kongressia pitäisi jotenkin summata, niin pelasin parhaat pelini pääturnauksen ensimmäisellä ja viimeisellä kierroksella sekä viikonlopputurnauksessa. Toisaalta pelasin pääturnauksessa hetkittäin myös aika hätäistä ja kankeaa goota, enkä pelannut kaikissa saamissani selkeissäkään johtoasemissa riittävän viisaasti tai kärsivällisesti. Pääturnauksen lopettaminen duurivoittoisesti tuntui kuitenkin hyvältä ja nosti mielialaa, ja onhan tämä tulos joka tapauksessa parempi kuin Leksandista haettu. Mukava oli reissukin.
*EGC 2009 Weekend (4d): 4d- 3d+ 4d+ 5d+ 5d- = 3/5. Viikonlopputurnaus sujui huomattavasti paremmin kuin pääturnauksen ensimmäinen puolikas. Ensimmäisellä kierroksella kärsin täysin käsittämättoman tappion pelissä, jota johdin ja hallitsin alusta loppuun. Noin 15-20 pisteen johtoasemassa huomioni herpaantui yhden pisteen loppupelissä ja vastustaja nobasi valtavan ryhmäni tuikitärkeään toiseen silmään. Tätä ei edeltänyt mikään yllättävä sekvenssi tai näppärä tesuji. Vastustajaakin taisi vähän säälittää lopussa. Tappion absurdius onnistui kuitenkin myos nostamaan mielialaani, joka näkyi myohemmin turnauksessa rennompana ja positiivisempana pelinä. Toisella kierroksella voitin Jessen 3,5 pisteellä pelissä, joka tuntui kohtalaisen laadukkaalta ainakin siihen nähden, että pelasimme melko nopeasti. Sunnuntain kolmannella kierroksella japanilaista 4-dania vastaan pelasin huonommin kuin aiemmissa kahdessa pelissä, mutta elettyäni surkean pienenä kahdella ryhmällä käynnistin pitkään himottelemani veivin vastustajan moyon reunalla - ja kuolihan se seinä sitten terävän sekvenssin päätteeksi. Neljännellä kierroksella voitin Jasiekin. Alkupelissä jäin hieman jälkeen annettuani vastustajalle paljon vaikutusvaltaa, mutta sain lopulta huikean tappelun päätteeksi neljänneslaudan verran vankeja. Se riitti luovutukseen. Viimeisellä kierroksella kohtasin nuoren kiinalaisen 5-danin. Kaveri pelasi nopeasti ja tappeli hyvin. Peli aaltoili puolelta toiselle: kuolin ensin helponlaisesti, heräsin sitten yllätysajin turvin henkiin ja luulin hetken jo vieväni pelin kotiin saatuani kuin tyhjästä hyvän hyokkäyksen, mutta jouduin lopulta luovuttamaan ahneiltuani aavistuksen liikaa. Joka tapauksessa viikonlopputurnaus oli suorituksena tähänastista pääturnausta lähempänä omaa koettua pelitasoani, ja olen tähän tyytyväinen.
*Joukkue-SM 2009 (4d): 4d- 5d- 5d+ 3d- 3d+ = 2/5. Pelasin ykköspöytää joukkuemestaruuden voittaneessa YliGon joukkueessa. Omissa peleissäni olin liikkeellä pääasiassa selviytymis- ja sissimentaliteetilla, liekö tämä asenne ollut osin historian painolastia. Henkilökohtaiselta kantilta katsoen turnaustulos oli kohtalainen, joukkueen kannalta juuri riittävä. Kuten kulunut sanonta kuuluu, YliGolla on joukkuekisoissa ykköspöytä vain siksi, että muilla pöydillä olisi rennompaa, mistä tälläkin kertaa todisti se, että koko nelihenkisen joukkueen kärsimistä neljästä pelitappiosta kolme osui minulle. Odotan henkeäni pidättäen, koska jossain YliGon joukkueessa nähdään ensimmäinen todellinen Voittava Ykköspöytä. Joka tapauksessa pelaaminen oli koko turnauksen ajan mukavaa ja pelit kiinnostavia. Vaikka hävisin pelejä sinällään selvillä marginaaleilla, en missään vaiheessa romahtanut totaalisesti ja tappiopeleissäkin oli joitakin sekvenssejä, joiden löytämiseen ja pelaamiseen olen erittäin tyytyväinen.
*PM 2009 (4d): 4d- 1d+ 3d+ 4d+ 3d+ 5d+ = 5/6. Sijoituin Kööpenhaminassa pelatussa pohjoismaiden mestaruusturnauksessa niukasti toiseksi. Ensimmäinen peli oli kaiketi varsin tiukka ja tulos epävarma, kun kanttini petti ja aloitin keskipelin loppupuolella kärsimättömän "kaikki tai ei mitään" -sekvenssin, joka johti pian tuhoon. Seuraavissa peleissä sain hyvin koottua itseni ja pelasin vakaasti ja suuremmin hölmöilemättä niin johto- kuin hetkellisissä tappioasemissakin, mistä seurasi turnauksen loppuun kestänyt voittojen sarja. Turnauksesta jäi lopulta oikein hyvä mieli sekä pelillisesti että tuloksellisesti, vaikka kannu jäikin harmittavasti hiuskarvan päähän.
*Takapotku 2009 (4d): 3d+ 4d- 2d+ 4d- 3d- = 2/5. Lauantain pelit olivat kohtalaisia, vaikkakaan en varsinaisesti ymmärrä kuinka hävisin toisen kierroksen pelin: asemani oli jossain vaiheessa taatusti hyvä, eikä se tuntunut selvästi huonontuvan missään yksittäisessä sekvenssissä sen jälkeen. Molemmat sunnuntain pelit olivat varsin matalatasoisia. Asemani aika lailla romahti melko aikaisessa vaiheessa lähdettyäni molemmissa peleissä melko tarpeettomasti hyvin hölmöön ja toimimattomaan sekvenssiin. Näitä romahduksia seurasi sitten sata siirtoa varmaankin kaikkia osapuolia yhtäläisesti puuduttanutta kokeilua ja kalastelua, joka epäonnistui kaikkialla "vain yhdellä vapaudella". Turnauksen lopputuntuma oli se, että sunnuntai olisi yksinkertaisesti pitänyt pelata paremmin hyvän fiiliksen saavuttamiseksi: ei ne tulokset, mutta ne siirrot...
*Korean Ambassador's Cup 2009 (4d): 3d- 1d+ 2d+ 2d+ 4d+ 3d- 2d+ = 5/7. Koko turnauksen ajan paras terä oli poissa ja olo hieman eksynyt ja sumuinen. Tuntui jotenkin kierosti, että pelasin keskimäärin parempia siirtoja hävityissä kuin voitetuissa peleissä. Voittopelit sisälsivät paljon molemminpuolista rähmellystä, nopeasti tehtyjä huonoja ratkaisuja ja avosydämisiä lahjoituksia. Kahdessa ensimmäisessä pelissä ajankäyttökään ei oikein sujunut mentyäni byo-yomiin paljon ennen vastustajia, mutta ainakin sen suhteen meininki parani myöhemmin huomattavasti.
*SM-Sarja 2008 (4d): 4d- 5d+ 5d+ 4d- 5d- = 2/5. SM-sijoitus neljäs. Tuntui, että lähdin turnaukseen aika lailla altavastaajan asemasta ottaen huomioon, kuinka huonosti olen viime kuukaudet pelannut. Turnauksesta tuli kuitenkin positiivinen yllätys, kun pelasin parasta peliäni pitkään aikaan täsmälleen oikeassa paikassa. Sarjapaikan uusimiseen se ei riittänyt, mutta tämäkin tulos on jo melkein laulun arvoinen. Ensimmäisen ja viimeisen kierroksen pelit karkasivat toimivan alun jälkeen pahemman kerran lapasesta, mutta kolmeen muuhun peliin (yksi voitto puolella pisteellä, yksi 2,5 pisteellä ja yksi tappio 5,5 pisteellä) olen pelillisinä kokonaisuuksina oikein tyytyväinen. Perustekeminen oli kunnossa näinkin kovatasoisessa sarjassa, mikä lienee jatkon ja itseluottamuksen kannalta ehkä tärkeintä.
*Kani6 PGEC 2008 (4d): 5d- 2d+ 3d- 3d- 2d+ = 2/5. Jotenkin kaikissa turnauspeleissä tuntui, että koko laudan tilanne ei ole hallinnassa. Pelailin laudalle tuttuja muotoja saaden joskus hyviä, joskus huonoja tuloksia. Suuria alueita ilmestyi ja katosi tavalla, joka tuntui melko kaoottiselta. Kaikkiaan pelini oli ehkä kolmatta kierrosta lukuunottamatta varsin passiivista, ja siinä pelissä menivät sitten pieleen muut asiat. Kaikki tappiopelit olivat varsin tiukkoja (yhteispiste-ero runsaat 10 pistettä kolmesta pelistä), mutta kuitenkin yksittäistapauksina selviä pelejä: tilanne ei loppupelissä pahemmin keikahdellut minkään yksittäisen suuren virheen seurauksena. Viimeisen kierroksen peli tuntui sekin niukalta tappiolta kunnes vastustaja siirtyi byo-yomiin ja hävisi pian pelin sekä laudalla että ajalla.
*EGC 2008 Main (4d): 5d- 4d+ 3d+ 5d- 3d- 4d+ 5d- 5d- 5d+ 3d- = 4/10.
*EGC 2008 Rapid (4d): 5d- 3d+ 4d+ 3d+ 5d- = 3/5
*EGC 2008 Weekend (4d): 4d+ 5d- 3d- 3d+ 4d+= 3/5
*EGC 2008 Blitz (4d, täydet tasoitukset): 3d+ 2d+ 2k- 8k+ 8k+, Playoffit: 4d+ 6d+ 4d+ 7d-. Sijoitus kahdeksan parhaan joukossa.
Mainin ensimmäisellä kierroksella Pierre Audouard väänsi kovasti vastaan ja voitti viitisentoista pistettä. Analysoituani peliä tulin siihen tulokseen, että tein kolme todella huonoa siirtoa, joita tappiosta käy täysin syyttäminen. Ensimmäinen tuli melko varhain fusekissa täydellisenä ja typeränä suuntavirheenä, toinen huononsi keskipelissä vastustajan nurkkaan saamaani ko:ta merkittävällä tavalla ja kolmas oli oyosessa tapahtunut hölmö invaasiokiven heitto vastustajan vakaaseen moyoon (onneksi sentään ymmärsin heti seuraavan siirron jälkeen siirtyä kevyesti uhraamaan edellistä kiveä). Olisi pitänyt redusoida aktiivisesti, niin voittoon olisi vielä ollut todellisia saumoja. Toisella kierroksella Matthias Terweytä vastaan peli aaltoili puolelta toiselle: fusekin jälkeen asemani oli erinomainen ja fiilis sen mukainen. Jotenkin onnistuin päätymään tappioasemaan pelattuani gotekytkennän ("jos kytken tämän ainoan heikon ryhmän, en voi hävitä"), joka lisäksi jätti jälkeensä pahaa ajia. Kytkeminen ei ole koskaan harmittanut jälkeenpäin niin paljoa, sillä veivausvaihtoehtojakin oli. Onnistuin kuitenkin keskipelin loppuvaiheilla pilkkomaan vastustajan ryhmät riittävän moneen osaan ja monimutkaistamaan asemaa niin paljon, että sain vastustamattomasti nirhattua vajaat parikymmentä kiveä luovutuksen arvoisesti. Kolmannella kierroksella Soeren Ohlenbuschia vastaan peli oli aggressiivisen alkupelin jälkeen hetken minulle edullinen ja päätyi osaltani melko passiivisen alue- ja reduktiopainotteisen keskipelin päätteeksi tasaisen tuntuiseen loppupeliin (lopputulos alle kymmenen pisteen sisällä johonkin suuntaan). Siinä vastustajan kantti kuitenkin petti, ja tämä aloitti selkeästi mahdottoman sekvenssin tappaakseen täysin kohtuullisen reduktiokiveni. Sekvenssi päättyi siihen, että sain valtavan suuren ja kevyen ko:n vastustajan entisen alueen sisään. Sen lisäksi, että ko oli vastustajalle yhden siirron lähestymisko ja minulle suora, olivat varmaan voittoon tarvitsemani uhat yli parikymmentä pistettä pienempiä kuin vastustajan vastaavat. Tätä seurasi pian luovutus. Neljännellä kierroksella Sam Cho Chang päästi minut aluksi erinomaiseen asemaan: sain mukavasti varmoja pisteitä sekä jossain määrin edullisen tappelun keskustaan. Askel askelelta asemani kuitenkin huononi päästäessäni vastustajan pariin kriittiseen ja vitaaliin pisteeseen ensiksi. Missasin myös yhden yksinkertaisen atarisekvenssin, joka olisi tehnyt yhdestä ryhmästäni vahvan sen sijaan, että sitä pystyi pakottamaan kohti laitaa, vaikkei se varsinaisessa hengenvaarassa ollutkaan. Pelasin pari varsin huonoa siirtoa ja yritin ahneesti pelata yhden pakotussiirron ennen elämistä, mutta vastustajan vastaus siirtoon käytännössä tappoi ryhmäni. Se olisi ollut vältettävissä, jos olisin ollut kriittisellä hetkellä huolellisempi. Viidennen kierroksen peli Charlie Åkerblomia vastaan oli omituinen. Pelasin mielestäni turnauksen parasta gotani, siirtoni tuntuivat vastustajan siirtoja paremmilta niin fusekissa, keskipelissä kuin yosessakin. Lopussa minulla oli yksi piste vähemmän, mutten mielestäni "hävinnyt" tätä peliä missään vaiheessa. Yleensä tappioihin on löydettävissä jokin selkeä syy, mutta tähän en mitään yksittäistä sellaista keksinyt. Saattaa tietysti olla, että tapa jolla hahmotan koko laudan pistetilanteen ja siirtojen hyvyydet on jollain tapaa viallinen.
Pääturnauksen toisen viikon avauspeli (6. kierros) Carl-Johan Ragnarssonia vastaan oli mielestäni varsin onnistunut peli alusta loppuun. Veivit toimivat, ja vaikka pari kiusallista vastustajan siirtoa jäi laskematta ennakkoon, selvisi niistäkin tilanteista asiallisella hontekytkennällä. Pääsin mukavaan pistejohtoon vastustajan moyon seinän lähdettyä juoksemaan karkuun huonossa muodossa. Peli huipentui siihen, että vastustaja pelasi suurehkon loppupelin jättäen yhden ryhmänsä koko lailla oman onnensa nojaan. Poistin ryhmän lokaalit silmät voimakkaalla nobilla ja seurasi hilpeä juoksukisa kohti omaa muuriani. Tuloksena parikymmentä kiveä kuoli siististi minimaalisella ajilla ja vastustaja luovutti hyvin pian pelattuaan ensin pari senteä muualle siinä toivossa, etten vastaa. Seitsemännellä kierroksella Martin Li tuli ja vei pelin kotiin 11 pisteen erolla. Olin käsittääkseni hetken vajaan kymmenen pisteen johdossa oyosen alkaessa, mutta missasin kokemattomuuttani ja/tai huolimattomuuttani yhden vastustajan nobin (mikä on tietysti kuolemaksi) ja menetin sitä kautta kymmenisen pistettä. Muutenkin loppupeli meni vastustajan tahdissa, paria lyhyttä ilon hetkeä lukuunottamatta. Peli tuntui kuitenkin ylipäänsä varsin mukavalta ja laadukkaalta - siis sellaiselta, jota on hauska pelata. Kahdeksas kierros Izumi Fujitaa vastaan oli murheen alho. Ansaitsisin mitalin siitä voittoasemasta, johon pelin sain toimitettua ja aimo läjän raipaniskuja moisen aseman hukkaamisesta. Jos yksi peli tässä turnauksessa hävityistä olisi pitänyt voittaa, niin se oli tämä. Johdin käsittääkseni noin parilla kymmenellä pisteellä, kun ajattelin pelata viiden pisteen tuplagoteloppupelin. Sen lisäksi, ettei se edes ollut suurin jäljellä ollut loppupeli, jätti se keskustaan kaksi ryhmääni enemmän tai vähemmän kelluvaan tilaan. Tuon yhden murheellisen siirron sijoittaminen keskustaan kytkeväksi kiveksi olisi tehnyt pelistä mahdottoman hävittävän. En tiedä mitä päässäni liikkui, mutta loppuun asti en hommaa ainakaan harkinnut. Yhdeksännellä kierroksella, otettuani aiemmilla kierroksilla niukasti mutta tulosriviin nojaten vastaansanomattomasti lukua neljän eri 5-danin käsittelyssä lähdin sankarimatkalle maailman ääriin ja manalan porteille etsimään Vihoviimeistä Godania. Tiettömän taivalluksen ja hetken vartomisen jälkeen kohtasinkin lopulta korealaisen Lee Se Min, jonka kanssa mittelimme taitoja ja tahtotasoja melko ripeästi pelatussa ottelussa. Fuseki koostui muokatusta kiinalaisesta avauksesta ja valtavasta määrästä ikken tobeja puolin ja toisin. Keskipelissä ikken tobit kurkistettiin melko järjestelmällisesti nobikytkennöiksi, ja loppupelissä jonkinmoisessa johtoasemassa kurkistin laudan kenties viimeistä kurkistamatonta ikken tobia. Vastustaja päätti, että on hyvä hetki suorittaa vastakurkistus ennen kytkemistä, mietin hetken ja leikkasin yllättävällä nobilla irti 15 kiveä. Tätä seurasi pian luovutus. Viimeisellä kierroksella vastaan tuli Tuomo Salo. Sain ensin mainion tuloksen ensimmäisestä nurkasta, mutta annoin sitten seuraavassa aika paljon periksi. Pääsin erään Tuomon kannalta turmiollisen taistelun jälkeen johtoasemaan, jota luulin kenties tukevammaksi kuin se todellisuudessa oli. Loppupelissä, noin kymmenen pisteen johtoasemassa en ollut tarpeeksi tarkkana, ja jouduin vastustajan ko-sekvenssin takia antamaan periksi noin kymmenen pisteen verran. Tuo sekvenssi olisi ollut huolellisemmalla lukemisella ja varmistelulla helposti vältettävissä. Huolellisen damentäyttelyn jälkeen laskettiin pisteet, joita Tuomolla oli yksi enemmän.
Rapidista (5d- 3d+ kahden ensimmäisen päivän aikana) sanottakoon sen verran, että ensimmäisen pelin hävisin kenties tarpeettomasti tasan komilla oltuani turhan passiivinen saatuani "kaiken haluamani". Toisesta pelistä jäi voitosta huolimatta kamalan huono fiilis, sillä peli oli tasoltaan kgs-sunnuntaibliksti heikommasta päästä. Tulin siihen tulokseen, että moisen meiningin takia ei kannata mielenterveyttään uhrata, enkä enää osallistunut kolmannelle kierrokselle. Saa nähdä, josko motivaatio myöhemmin palaa, mutta ainakin nyt huomio on jossain aivan muualla.
Yhden välikierroksen jälkeen palasin takaisin rapidiin. 4d+ varsin mukavassa pelissä, suuren määrän kiviä tappaen. Seuraavalla kierroksella 3d+. Peli tuntui vähän tasoituspeliltä: annoin alussa tasoituspelimoyoa muistuttavan vaikutusvaltaryppään vastustajalle ottaen jonkin verran nurkkaa ja laitaa varmoiksi pisteiksi ja sukelsin sitten moyon syvyyksiin vemputtamaan. Veivit toimivat kuin kolmen kiven tasoituspelissä konsanaan, ja voitin parisen kymmentä pistettä saatuani moyon sisään omaa aluetta.
Viikonlopputurnaus oli keskinkertainen. Olen tyytyväinen ensimmäiseen ja viimeiseen peliin, joissa pelasin mielestäni joitakin varsin onnistuneita sekvenssejä ja olin ylipäänsä tilanteen tasalla. Voitin molemmat noin seitsemällä pisteellä, mustilla innostavaa fusekia pelaten. Toisessa pelissä pelasin vailla suurempaa tietoa suunnasta ja hävisin viitiisentoista pistettä vähän tahdottoman oloisesti, vaikka kaikkeni väänsinkin. Kolmas peli alkoi hyvin, mutta jostain syystä keskittymiseni ei ollut enää sillä tasolla millä sen pitäisi näissä peleissä olla, ja tein kaksi lähinnä huolimattomuusvirheiksi luokiteltavaa valtavaa mokaa. Niistä ei ollut enää nousemista ja hävisin pelin ilman jossitteluja yritettyäni elää naurettavan leveästi sellaisella ryhmällä, jonka naurettavan leveä elämäkään ei enää riitä pelin voittoon. Neljäs peli oli lähinnä ärsyttävä. Vastustajan tyyli oli sellainen, että millaisen potentiaalin tai vahvuuden tahansa sain, tämä pelasi heti selvän ylipelin sen keskelle. Olin mielestäni johtoasemassa oikeastaan koko pelin ajan, ja yritettyään "kaikkea" vastustaja luovutti. On ehkä hieman turhauttavaa vastailla sellaisiin siirtoihin, jotka käsittää heti kohtuuttomiksi ylipeleiksi, mutta olen iloinen siitä, että tässä kanttini kesti täysin enkä lähtenyt naurettaviin tappoyrityksiin. Niin on syytä tehdä myös jatkossa.
Joukkueturnaus oli sitten aivan oma lukunsa. Ensimmäisellä kierroksella vastaan asettui japanilainen 6-dan. Hävisin 7,5 pistettä. Ajattelin, että tästä pelit sitten vain helpottuvat. Toisin kävi. Toisella kierroksella vastaan tulikin kiinalainen 9-danin ammattilainen, jota vastaan pääsin pelaamaan 2 kiven tasoituksella. Olin pelissä hyvin mukana, lähdettyäni liikkeelle "jos se pelaa jotain isoa, pelaan itse jotain muuta isoa" -asenteella, mutta sitten tapahtui jotakin. Pelattiin sekvenssi, jonka jälkeen katsoin saaneeni huonon tuloksen sentessä. Tenukoituani vastustaja täytti vapauden ja totesin saaneeni naurettavan huonon tuloksen sentessä. Hävisin runsaat parikymmentä pongoa valtavan virheen jälkeen. Kolmannella kiekalla meno ei suinkaan olennaisesti helpottunut, kun vastaan tuli romanialainen 5 danin ammattilainen. Tämä kaveri tuhosi heti alusta pitäen kaikki muotoni, eikä minulla ollut oikeastaan realistisia mahdollisuuksia sillä passiivisella pelillä, mitä minulla oli esittää. Joukkue pääsi kuitenkin jatkoon huolimatta siitä, että hävisin kaikki otteluni. Ajatelin, että ehkä pleijareissa sitten kävisi paritusonni. Toisin kävi. Pelasin ykköspöydällä ilman komia kongressin pääturnausta johtavaa taiwanilaista 7-dania vastaan. Peli oli hauska, mutta en ole koskaan tuntenut itseäni niin voimattomaksi kesken pelin. Vaikka vastustaja antoi kosolti siimaa alussa, en hetkeäkään kokenut omaavani mahdollisuuksia voittoon. Saatoin vain ihailla kamppailukumppanini muodokkaita siirtoja ja todeta, ettei minulla ole niihin mitään likimainkaan yhtä nerokasta vastausta. Tässä vaiheessa myös muulta joukkueelta loppuivat mehut, ja joukkueemme putosi jatkosta. Hauskahan näitä pelejä oli pelata, mutta kylmäksi meni kyyti.
Kongressin turnaukset olivat osaltani hukatun potentiaalin täyttämiä. Hävisin pääturnauksessa 3-4 sellaista peliä, jotka olivat jossain vaiheessa ilman muuta "voitettuja", mutten silti onnistunut tuomaan voittoa kotiin. Sadalla hyvin pohditulla ja valmistellulla siirrolla pohjustetut hyvät asemat valuivat hukkaan yksittäisten kammottavien siirtojen myötä. En tiedä mikä minuun meni noissa johtoasemissa, kuvittelin kai typeränä voittaneeni liian aikaisin. Käteen jäi turnauskokemusta, muttei kyllä tuloksellisesti järin hyvää mieltä. Lomamatkana reissu oli kyllä siihen käytetyn ajan, vaivan ja rahan väärti.
*TurkuGP 2008 (3d->4d): 1k+ 2d+ 2d+ 3d+ 3d+ = 5/5. Toinen mainiosti sujunut puhtaan pelin turnaus putkeen. Kahdessa pelissä oli selkeitä vaaranpaikkoja ja hankalia hetkiä, mutta muissa asemani tuntui oikeastaan koko ajan melko hyvältä. Pelifiilis ja itseluottamus olivat korkealla. Tämän matkan oli tarkoitus olla pääasiassa kongressilämmittelyä ja pelirutiinin ylläpitoa, mutta siitä tulikin lopulta hieman enemmän turnausvoiton ja 4 dan -korotuksen myötä. Tuntuu, että olen onnistunut karsimaan pelistäni pois kaikki suurimmat, yksittäiset pelejä-häviävät virheet. Pienempiä hasseja tulee jatkuvasti, mutta tällä tasolla se vaikuttaa (onneksi?) olevan vielä tapana laajemminkin.
*Meidokan Open 2008 (3d): 3d+ 4d+ 2d+ 2d+ 3d+ = 5/5. Taisi olla ensimmäinen täysien voittojen sarjani egf-turnauksessa. Olin koko viikonlopun hyvässä vääntökunnossa. Kaksi peleistä voitin selvästi luovutuksella ennen pikkuloppupeliä, kolmen muun yhteenlaskettu piste-ero oli 14,5 pistettä. Pisteellisesti tiukin peli päättyi puolen pisteen eroon päästyäni ensin tukevaan johtoon ja pelattuani sitten erään puhtaasti pisteitä ottaneen (toki sinällään huomattavan suuren) laiton sen sijaan, että olisin pelannut redusointi-rakennussiirron kahden moyon rajalle. Arvioin ja pelasin tilanteen hieman lepsusti, ja lopussa marginaalia olikin enää vain puoli pistettä. Näitä mokia ei saisi tulla, vaikka tällä kertaa hyvin kävikin. Hyvä mieli tästä toki jäi silti.
*YliGo Cup 2008 (3d): 1d+ 3d+ 3d+ 3d+. Kannaltani iloisesti päättynyt YliGo:n vuotuinen mestaruuscup.
*Joukkue-SM 2008 (3d): 3d- 1d+ 5d- 3d- 2d+ = 2/5. Varsin epäonnistunut turnaus, pelasin kakkospöytää YliGo:n neljänneksi sijoittuneessa pääsarjajoukkueessa. Aluksi pääsin kaikissa peleissä vähintäänkin pelattavaan, toisinaan jopa erinomaiseen asemaan. Tappeluista oli kuitenkin paras terä poissa. Tyypillisesti kaikista hävityistä peleistä on löydettävissä yksi tietty Kaiken Tuhonnut Sekvenssi, jonka pelaamisen sijaan vaikka tenuki heti alkuun olisi vienyt paljon pidemmälle.
*Takapotku Open 2008 (3d): 3d- 2d+ 2d+ 5d- 3d+ = 3/5. Jaettu seitsemäs tila. Voitin turnauksessa yhden hävityn ja hävisin yhden voitetun pelin. Lähinnä loppupeli toimi hyvin, eikä sekään moottori tahtonut käynnistyä neljännellä kierroksella. Keskinkertaisen siedettävä tulos, kuitenkin.
*European Go Oza 2008 (3d): 5d+ 6d+ 1p- 5d- 3d-. Ensimmäisen päivän pelit menivät mainiosti: ensin Frederic Donzet osallistui avuliaasti keskipeliveiveihini pahemmin vastaan haraamatta ja voitin 5,5 pistettä. Toisessa pelissä Jeff Seailles pääsi hyvään asemaan, mutta suoritin hyytävän ja lopulta onnistuneen sabakisekvenssin Jeffin moyossa. Tästä seurasi sekä hienoinen reduktio että Jeffin sukellus byo-yomiin hänen käytettyään sabakin käsittelyyn nelisenkymmentä minuuttia. Laudalla aluksi pisteellisesti tasaisehko loppupeli meni mukavasti, kun laudalta löytyi aina vain suurempia ja minulle kevyitä ko-taisteluita. Homma huipentui 80 pisteen piknik-kohon sekä luovutukseen. Kolmas peli tuoretta ammattilaista Diana Koszegiä vastaan sujui vielä sekin mainiosti. Olin pelissä mukana aina loppupeliin asti, mutta yhden nurkan uhraus keskiryhmäni kytkemiseksi osoittautui liian suureksi. Uhraukselle olisi kenties ollut vaihtoehtoja, mutta ne vaikuttivat byo-yomissa suorittamieni laskujen mukaan sekavilta ja epävarmoilta. Hävisin siis 14,5 pistettä. Neljäs peli Robert Rehmiä vastaan oli aluksi pelattava, mutta jotenkin asemani muuttui pian varsin nihkeäksi. Robert pelasi liian vakaasti saadakseni aikaan yllätyksen takaa-ajoasemasta ja hävisin pisteissä selvästi ja täysin ilman jossittelunvaraa. Neljän kierroksen jälkeen sos-lukuni oli niin suuri, että pääsin yhtenä kuudesta kahden voiton pelaajasta ylimääräiselle playoffkierrokselle jatkopaikasta. Siellä vastaan asettui sveitsiläinen 3-dan Armel-David Wolff. Pelin alku näytti lupaavalta, mutta hupsuiltuani kerran, toisen, kolmannen ja seitsemännen kerran, oli asema luovutuskunnossa. Kaikkiaan viimeinen peli tuntui todella kurjalta lopulta sinällään oikein onnistuneelle turnaukselle.
Muutaman viimeisen turnauksen perusteella tuntuu, että pelini on kehittynyt huomattavasti, mutta tullut samalla epätasaisemmaksi. Aiempi tasaisenvarma junnaus on poissa, ja tilalle on tullut repivää viihdettä ylä- ja alamäkineen. Hyvinä hetkinä pystyn taistelemaan tasaisesti hyvinkin vahvojen pelaajien kanssa, mutta toisaalta huonoina lahjoitan helppoja voittoja oma-aloitteisesti pois ilman, että vastustajan tarvitsee oikeastaan edes pyytää.
*Korean Ambassador's cup 2008 (3d): 5d- 2k+ 3d+ 2d- 1k- 3d+ 3d+ = 4/7.
*SM-playoff ja finaali 2007 (2d->3d): 5d+ 5d- 5d-. Voitettuani tiukkaa vääntöä sisältäneen, yli kolmituntisen playoffpelin olin aivan piipussa, eikä finaalin ensimmäisessä pelissä ollut omalta osaltani juuri mitään järkeä. Seuraavana päivänä pelattuun toiseen finaalipeliin oli taas paukkuja ja sitä peliä on mukavampi muistella - olkoonkin, että keskipelissä tapahtui eräitä masentavia asioita (ensi kerralla tenukoin sen sijaan, että pakotan veitsellä uhaten vastustajan ottamaan aluetta). Mutta ainakin se oli oikea peli.
*Kani 6 2007 (2d): 2d- 3d- 3d- 1k+ 1k+ = 2/5. Huonoin koskaan pelaamani turnaus, johon on vaikea löytää positiivista näkökulmaa. Tein kaikissa peleissä huomattavia tai jopa valtavia virheitä, pelasin kolmosluokan sekvenssejä ja olin muutenkin rauhaton. Turnaus oli näennäisesti johdonmukaista jatkoa Tampereelta aiemmin haetuille 2/5 -tuloksille, mutta oli pelien laatua mittaillen vielä huomattavasti aiempia turnauksia kamalampi. Toivon, etten enää koskaan pelaa hitaissa turnauspeleissä näin.
*SM-Sarja 2007 (2d): 5d- 3d- 3d+ 5d+ 3d+ = 3/5. Hienosti sujunut sarja. Pelit tuntuivat antoisilta ja mielekkäiltä väännöiltä. Tavoitteena oli lähteä pelaamaan tosissaan jokaisen pelin voitosta turistileimaa välttäen, minkä onnistumisesta olen erityisen iloinen. Edessä on vielä playoffpeli finaalipaikasta, mutta joka tapauksessa vähintään kolmas sija eli paikka ensi vuoden sarjaan on varma.
*SM-II-Karsinta 2007 (2d): 2d+ 2d+ 3d- 3d+ 3d+ = 4/5. Suorastaan erinomaisesti sujunut turnaus, josta palkintona paikka SM-sarjaan. Ainut tappio tuli puolella pisteellä Karia vastaan. Pelasin koko turnauksen ajan mielestäni varsin vakaata peliä, enkä tehnyt lainkaan pelejä-häviäviä yksittäisvirheitä. Kari-peli tosin oli joidenkin siirtojen ajan melkoisen rumaa hapuilua, mutta kyllä siihenkin mahtui hyviä hetkiä. Erityisesti koko laudan pelini tuntuu kehittyneen: aiemmin ongelmana ovat olleet vastustajien suuret aluepotentiaalit, jotka vain ovat ilmestyneet näennäisen tyhjästä, mutta tässä turnauksessa moista ei sattunut. Saw 'em coming.
*Opiskelijoiden EM 2007 (2d): 3d+ 4d- 1d+ 1d- 2d+ 2d+ = 4/6. Mukava turnaus Tukholmassa, sijoitus viides. Selkeimpänä turnauksen pelejä yhdistävänä teemana oli kobayashi-fuseki, josta musta sai poikkeuksetta huomattavan edullisen tuloksen. Koin kobayashin ahdistavuuden vain kerran valkeilla, mutta jo se riitti vakuuttamaan siitä, että asiaa on syytä tutkia lisää.
At line 12 removed one line
**Peliselityksesi antaa vaikutelman, ettet erityisesti arvosta turnauspelejä vahvempia pelaajia vastaan. Onko asia näin? Oikea tapa on kirjata pelinsä ja käydä se läpi, eikä kirjoitella vähän sinne päin meneviä tarinoita pelni kulusta. --[Matti]
At line 145 added 41 lines
/%
%%tab-Maabango
Haastan täten kaikki maailman go-harrastajat "Mikko vastaan maailma"-otteluun eli maabangoon. Otteluun lasketaan yksi peli jokaista kohdalle osuvaa halukasta vastustajaa vastaan. Kaikki pelit on tarkoitus pelata peli-illoissa. EGF:lle lähteviä virallisia turnauspelejä ei lasketa mukaan tähän haasteeseen. Pelien tulos, pelipaikka, muut asetukset ja mahdolliset mielenkiintoiset huomiot peleistä kerätään tälle sivulle.
Säännöt noin suurin piirtein:
- Luokitusten mukaiset tasoitukset, joita voi erikoistapauksissa (murtuneet kivikädet, toistuvat maanjäristykset, gallialaisten kylien asukit ym.) hienosäätää mahdollisimman tasaisen pelin toivossa.
- Peliajat neuvoteltavissa hieman fiiliksen mukaan. Lähtökohtana 30-45 min pääaika + 25 kiveä viiteen minuuttiin ja muut vastaavantasoiset keskipitkät aika-asetukset. Pikapelit tai useamman tunnin väännöt eivät ole toivottavia tässä haasteessa.
- Vain yksi peli/vastustaja lasketaan.
- Kaikki pelit pelataan oikean laudan ääressä. Kolmasti kirottuja toispuoleisia läpyskäkiviä ei käytetä.
- Jos sattuisi niin kummallisesti että jokin peli päädytään pelaamaan päihtyneessä tilassa, tulee kaikin saatavilla olevin keinoin pyrkiä siihen että pelaajien päihtymystilat ovat toisiaan vastaavat. Pelit tulee ratkaista laudalla eikä sen ulkopuolella.
- Molempien pelaajien tulee olla selkeästi tietoisia pelin maabango-statuksesta ennen sen aloittamista.
- Haaste on jossain määrin vapaamuotoinen ja ehdottomasti rento, muttei kuitenkaan mikään vitsi. Tarkoitus on päästä pelaamaan mielekkäitä kerhopelejä ja kerätä samalla wikiin tuulahduksia siitä, mitä peli-illoissa tapahtuu.
- Haasteella ei ole selkeää lopetusajankohtaa. Älköön uusien vastustajien tulva koskaan tyrehtykö.
|| Vastustaja | Luokitus | Tasoitukset | Tulos | Aika | Paikka | Peliajat | Tuiteri | Huomioita
| Miika Nikula (W)| 4 dan | - | W+1,5 | 29.4.2012 | Kertsi | 30 min + 25/5 | Lievä
| Anttoni Maula (B) | 1 dan | 2(*) | W+R | 6.5.2012 | Kustu | 30 min + 3*30s | Merkittävä | Tasoituksia tuiteri-rukattu kivellä
| Otso Alanko (B)| 3 dan | komi 0,5 | W+5,5 | 9.5.2012 | Kaisla | 30 min + 25/4 | Lievä | Mustan 10 pisteen virhe pikkuloppupelissä lahjoitti voiton pois
| Marko Salojärvi (B) | 4 kyu | 7 | W+R | 30.5.2012 | Kaisla | 30 min + 25/5 | Kohtalainen |
| Arto Heikkinen (B) | 2 dan | 2 | W+T | 6.6.2012 | Kaisla | 30 min + 25/5 | Keskivaikea | Kukapa olisi uskonut
| Eerika Norvio (B) | 5 kyu | 8 | B+21 | 10.6.2012 | Kustu | 30 min + 15/5 | Leppoisa |
| Olli Mali (B) | 3 kyu | 6 | W+T | 11.7.2012 | Kaisla | 30 min + 1*30s | Etäinen | Musta oli hermeettisen moyonsa turvin parinkymmenen pisteen johdossa punalampun syttyessä.
| Janne Nikula (B) | 2 dan | 2 | B+19 | 18.7.2012 | Kaisla | 30? min + 25?/5? | Hilpeän nousukas | totuus aika-asetuksista kadonnut ajan pyörteisiin
| Kaishin Chang (W) | 4 p | 4 | B+ runsaat 10 | kongressin toinen viikko | Bad Godesberg | 30 min + 30s byo | "nyyki braun" |
| Tuomo Salo (B) | 3 dan | komi 0,5 | W+R | 12.8.2012 | Kultapalmu | 30 min + 3*20s byo | kevyt |
| Kalle Kytölä (B) | 2 dan | 2 | W+R | 9.9.2012 | Kultapalmu | 30 min + 3*20s byo | olemassaoleva |
| Pekka Lajunen (B) | 3 dan | komi 0,5 | B+7,5 | 18.11.2012 | Kultapalmu | 30 min + 3*30s byo | colainen jälkihöyry |
| Lauri Vahtera (B) | 2 dan | 2 | B+22,5(?)| 9.12.2012 | Kultapalmu | 30 min + 3*30s byo | etäinen aavistus |
/%
Version Date Modified Size Author Changes ... Change note
163 31-Dec-2012 15:52 57.454 kB Mikko Siukola to previous
162 11-Dec-2012 19:25 57.461 kB Mikko Siukola to previous | to last
161 22-Nov-2012 02:51 57.342 kB Mikko Siukola to previous | to last
« This page (revision-163) was last changed on 31-Dec-2012 15:52 by Mikko Siukola