Tarkoituksenani on esittää suuntaviivoja ihmisen suorittamaa luokittamista varten. Jo pitkään on puhuttu tarpeesta luoda säännöt luokittamista varten, joita sovellettaisiin tasapuolisesti kaikkia luokitettavia kohtaan. Tämä kirjoitus on raakaversio ja tarkoitettu julkisesti ruodittavaksi ja kollaboratiivisesti "lopulliseen" muotoon saatettavaksi.

Nykyisessä järjestelmässä luokittaminen perustuu täydellisesti luokittajien subjektiiviseen harkintaan. Kuitenkin subjektiivinenkin harkinta perustuu johonkin, tiedosti luokittaja nämä tekijät tai ei. Voimassaolevan luokitusmääräyksen mukaan korkeimmat luokitukset perustuvat turnauspeleihin. Turnaustulokset sinänsä ovat pelkkiä merkkijonoja, jotka on jotenkin tulkittava, jotta niiden pohjalta voidaan päättää yhtään mistään. Yleensä urheilulajeissa palkinnot ja arvonimet annetaan yleisesti tunnettujen kriteerien perusteella. Toisaalta vähäinen datamäärä voi pakottaa joissakin tilanteissa käyttämään harkintaa. Siksi mielestäni paras systeemi olisikin sellainen, jossa on määritelty korottamiseen vaaditut minimi- ja maksimimeriitit. Näitä kriteereitä sovellettaisiin ehdotukseni mukaan kaikissa korotuksissa luokitusvälillä 1 dan - 7 dan. Sitä heikommat luokitukset perustuvat pakostakin liiaksi kerhopeleihin.

Yksi yleisesti käytetty lähestymistapa korottamiseen on arvioida pelituloksia siitä näkökulmasta, miten pelaaja on pärjännyt kohdetasoiseksi pelaajaksi. Paras vertailumateriaali esimerkiksi 1 kyun pelaajalle, jota harkitaan shodaniksi korotettavaksi, löytyy hänen peleistään (esim. sinä aikana kun hän on ollut 1 kyu) kohdetasoa (1 dan) välittömästi heikompia vastaan (1 kyut), samantasoisia (1 danit) ja välittömästi korkeampitasoisia vastaan (2 danit). Jos korotettava näyttää pärjänneen, kuten uudella luokituksella "keskimäärin kuuluukin" pärjätä, hänet korotetaan. Esimerkiksi shodan-kandidaatin tapauksessa seuraava näyttö voitaisiin katsoa riittäväksi:

2d: 2/6
1d: 4/8
1k: 5/7

Tässä tapauksessa korotettava on voittanut puolet shodaneista, kolmasosan nidaneista ja selvästi yli puolet ikkyuista. Intuitiivisesti arvioiden useimmat ihmiset luultavasti pitäisivät tällaista tulosta riittävänä.

Vaikeammaksi meriittien arvioiminen menee, jos vertailuaineisto on jollakin tavoin epätäydellistä. Siis esimerkiksi silloin, jos vahvempia vastaan pelattuja pelejä on vähän. Esimerkiksi:

2d: 0/3
1d: 5/9
1k: 8/9

tai

2d: 2/7
1d: 0/0
1k: 4/6

Yksi ehdotus minimimeriitiksi tällaisessa lähestymistavassa, jonka ansaitsemisen jälkeen korottamista voidaan harkita, olisi mielestäni se, että pelaaja on saavuttanut vähintään kaksi kolmesta seuraavasta:

• voittanut vähintään 25% vähintään yhden luokan kohdeluokitusta paremmmista vähintään neljässä pelissä (vähintään kolme luokkaa kohdetasoa vahvemmille häviämistä ei laskettaisi)
• vähintään 50% kohdetasoisesti luokitetuista ja vähintään kuudessa pelissä
• vähintään 60% kohdetasoa heikommista vähintään kuudessa pelissä (vähintään kolme luokkaa kohdetasoa heikompien voittamista ei laskettaisi)

(Huomautus: Ylläoleva tarkoittaisi sitä, että kenellekään voitaisi antaa dan-korotusta yhdessä turnauksessa pl. EGC. Vähintään tarvittavaan 10 peliin voisi riittää tyypillisesti kaksi viiden kierroksen turnausta.)

Yksi ehdotus vaadittavaksi maksimimeriitiksi tässä lähestymistavassa, jonka jälkeen korotus seuraisi automaattisesti, olisi se, että pelaaja olisi saavuttanut kaikki kolme seuraavista:

• voittanut vähintään 25% kohdetasoa vähintään yhden luokan vahvemmista vähintään kuudessa pelissä (vähintään kolme luokkaa kohdetasoa vahvemmille häviämistä ei laskettaisi)
• vähintään 50% kohdetasoisista vähintään kymmenessä pelissä
• vähintään 75% kohdetasoa heikommista vähintään kuudessa pelissä(vähintään kolme luokkaa kohdetasoa heikompien voittamista ei laskettaisi)

(Huomautus: automaattinen korotus siis vaatisi vähintään 22 peliä eli noin 4-5 tyypillistä 5-6 kierroksen turnausta.)

Luokittamissääntöjen on myös pakko ottaa kantaa siihen, miten tutkittava pelitulosaineisto rajataan. Oma alustava näkemykseni on seuraava:

• vain tasa-alkupelejä mukaan.
• kelpuutettujen turnausten oltava kelvollisia vähintään EGF:n B-luokkaan (ei välttämättä EGF:ään lähetettyjä)
• korotettavan eduksi tulkitaan lyhin riittävän hyvä turnaustulosten (katkeamaton) jono alkaen viimeisimmästä (kahden edellisen kriteerin nojalla) kelpuutetusta turnauksesta ajallisesti taaksepäin tutkittaessa voidaanko pelaajan korottamista harkita - silloin siis riittää, jos 10 vähintään viimeistä peliä ovat menneet riittävän hyvin (ks. edellä).
• toisaalta tutkittaessa onko pelaaja pakko korottaa, mikä hyvänsä viimeisimmästä alkava riittävän hyvin mennyt turnausten (katkeamaton) jono kelpuutetaan

Lisäksi tähän ehdotukseen voisi kuulua, että vastustajien kussakin turnauksessa osoittama pelikunto otetaan huomioon arvioimalla heidän luokitustaan kyseisessä turnauksessa tarvittaessa alaspäin yksi luokka yhtä voittomäärän odotusarvosta puolentoista suuruista poikkeamaa kohti (arvio alaspäin pyöristetään lähimpään pienempään kokonaislukuun):

0/5 -> yksi luokka (odotettu voittomäärä 2.5)
1/5 -> yksi luokka
2/5 -> ei arvioida alaspäin
0/6 -> kaksi luokkaa (odotettu voittomäärä 3)
1/6 -> yksi luokka
2/6 -> ei arvioida
0/7 -> kaksi luokkaa (odotettu voittomäärä 3.5)
1/7 -> yksi luokka
2/7 -> yksi luokka
3/7 -> ei arvioida alaspäin (
0/8 -> kaksi luokkaa (odotettu voittomäärä 4)
1/8 -> kaksi luokkaa
2/8 -> yksi luokka
3/8 -> ei arvioida alaspäin
0/9 -> kolme luokkaa (odotettu voittomäärä 4.5)
1/9 -> kaksi luokkaa
2/9 -> yksi luokka
3/9 -> yksi luokka
4/9 -> ei arvioida alaspäin
0/10 -> kolme luokkaa (odotettu voittomäärä 5)
1/10 -> kaksi luokkaa
2/10 -> kaksi luokkaa
3/10 -> yksi luokka
4/10 -> ei arvioida alaspäin

Arviointia ylöspäin EI TEHDÄ McMahon turnauksen HUIPPURYHMÄSSÄ pelaaville, koska huippuryhmässä pelaavat joutuvat pelaamaan "liian usein" nominaalisesti heikompia vastaan. Muutoin vastustajan luokituksen arviointi ylöspäin tehdään samoin kuin arviointi alaspäin eli näin (arvio ylöspäin pyöristetään lähimpään pienempään kokonaislukuun):

3/5 -> ei arvioida ylöspäin (odotettu voittomäärä 2.5)
4/5 -> yksi luokka
5/5 -> yksi luokka
4/6 -> ei arvioida ylöspäin (odotettu voittomäärä 3)
5/6 -> yksi luokka
6/6 -> kaksi luokkaa
4/7 -> ei arvioida ylöspäin (odotettu voittomäärä 3.5)
5/7 -> yksi luokka
6/7 -> yksi luokka
7/7 -> kaksi luokkaa
5/8 -> ei arvioida ylöspäin (odotettu voittomäärä 4)
6/8 -> yksi luokka
7/8 -> kaksi luokkaa
8/8 -> kaksi luokkaa
5/9 -> ei arvioida ylöspäin (odotettu voittomäärä 4.5)
6/9 -> yksi luokka
7/9 -> yksi luokka
8/9 -> kaksi luokkaa
9/9 -> kaksi luokkaa
6/10 -> ei arvioida ylöspäin (odotettu voittomäärä 5)
7/10 -> yksi luokka
8/10 -> kaksi luokkaa
9/10 -> kaksi luokkaa
10/10 -> kolme luokkaa

-- Markku 6.6. 2005

Maksimimeriitin ilmoittaminen on mielestäni hyvä ajatus, ja antamasi ehdotus näyttää oikeansuuntaiselta. Minimimeriitti onkin ongelmallisempi. Harvemmin saa kahdessakaan turnauksessa sopivan määrän sopivan vahvuisia vastustajia, jotta esimerkissä annettu pelimäärä täyttyisi. Harvoin turnauksissa käyvän ja/tai nopeasti kehittyvän pelaajan oikein luokittaminen muuttuisi hankalaksi. Mitä tehdään tilanteessa, jossa tiedetään pelaajan olevan vahvuudeltaan ehdottomasti dan, mutta näyttöpelejä on liian vähän? Minimimeriitin määritteleminen voi johtaa pahimmassa tapauksessa tilanteeseen, jossa luokittaja ei saa käyttää tervettä järkeä.

-- Antti Soukka, 6.6. 2005

Minimimeriitistä: jos ei ole kymmentä käypää peliä, on vaikea kuvitella, millä perusteella luokitetaan. Jos puskista tulee reipas taso-tason pelaaja, joka ei ole pelannut yhtään turnauspeliä, hyväksyttäköön hänelle muidan danien pöllyttäminen turnauksettomissa peleissä. Arvioisin, että kestää jonkun aikaa, ennen kuin näin käy. On myös äärimmäisen toivottavaa, että tämä poikkeus pakottaa meidät muuttamaan ylläolevia suuntaviivoja.

-- Annatar 6.6.2005

Kannattaa myös huomioida, että tämä on vain ohjenuora eikä Ainoa Virallinen Totuus(tm). Myös muilla perusteilla voidaan luokittaa. Ennen kaikkea tämä on kokemattomille avuksi.

Minimimeriitin näkisin sellaisena "Otappa tämä pelaaja tarkkailuun" lippuna. Maksimin pitäisi olla oikeastaan utopistinen. Jos joku on liian nopea, pelimäärät eivät saavuta kriteereitä ajoissa. Hitailla ollaan aika suurissa pelimäärissä (voitto% melko lähellä 50 kohdetasolla) ja siten rajan pitäisi olla liian matala, ettei tulisi yhden turnauksen ihmettä joka puhkaisisi rajan.

-- Gardan 6.6.2005

Kävin katsomassa Paavon pullauttimesta Törmäsen Antin turnaustulokset kyuajalta. Minimimeriitti ei ollut täyttynyt, koska a) ei ollut yhtään peliä 1 dania vahvempia vastaan ja b) 1 daneja vastaan vain viisi peliä. Heikompia Antti oli voittanut riittävästi. Oliko jonkun mielestä korotus ennenaikainen?

-- Antti Soukka, 6.6. 2005

Kannattaa ottaa huomioon, että Paavon pulauttimessa ei välttämättä ole kaikkia pelejä. Mutta tokihan noita lukuja voidaan säätää. Sitä vartenhan minä ne tänne aivoriiheen laitoin.

-- Markku Jantunen, 6.6. 2005

Gardan: "Maksimin pitäisi olla oikeastaan utopistinen. Jos joku on liian nopea, pelimäärät eivät saavuta kriteereitä ajoissa. Hitailla ollaan aika suurissa pelimäärissä (voitto% melko lähellä 50 kohdetasolla) ja siten rajan pitäisi olla liian matala, ettei tulisi yhden turnauksen ihmettä joka puhkaisisi rajan."

Maksimirajan tarkoitus on napata kiinni luokittajien huomiolta katveeseen jääneet pitkän linjan tasaiset yli tasonsa pelanneet puurtajat, joilla on paljon pelejä ja turnauksia muttei yhtään sellaista yksittäistä turnaussuoritusta, joka olisi kiinnittänyt luokittajien huomion - eikä siis mitään rakettimaisia etenijöitä. Olisi ihanteellista, jos tällaisetkin pelaajat voisivat rauhassa keskittyä turnauksiinsa tietäen mitä heidän korottamisiltaan vielä vaaditaan eikä kenenkään tarvitsisi tällaisten pelaajien korotusten perään huudella eikä vaivautua kaivelemaan heidän turnaustuloksiaan arkistojen kätköistä.

-- Markku Jantunen, 6.6. 2005

Oisko sitten järkeä nostaa pelimäärärajoja selvästi ylemmäs? Pienillä määrillä virheet ovat helposti tolkuttoman isoja, joten rajan pitäisi olla todella korkealla.

-- Gardan 6.6.2005

Mielestäni ei, koska noin 20-25 käyvästä pelistä käy riittävän selvästi ilmi korotustarve. Ei kannata hilata maksimirajaa niin korkealle, ettei sitä koskaan jouduttaisi käyttämään.

-- Markku 6.6. 2005

Sain lopulta riittävästi aikaa lukeakseni tarkkaan mitä ylle on kirjoitettu. Markku, olisi varmasti kannattanut jäsentää se paremmin, nyt se tuntuu lähinnä sekavalta, vaikka itse asia käykin ilmi tarkalla lukemisella.

Tällaisten rajojen tekemisessä on parikin ongelmaa. Ensinnäkin ne pelaajat joihin systeemiä on tarkoitus soveltaa ovat käytännössä poikkeuksetta ylimmissä MM-ryhmissä, josta seurauksena esimerkiksi korjaustaulukko jää suunnilleen kokonaan käyttämättä. Toiseksi, vaikka ylläolevat korotuskriteerit ensi lukemalla kuulostavatkin kohtuullisilta, aina tulee poikkeavia pelaajia, joiden kohdalla rajojen noudattaminen johtaa selvästi liian hitaaseen korottamiseen. Tämä sitten patoaa kaiken vertailuinformaation pelkästään muutaman hassun ulkomaan turnauksen varaan, joissa vielä noin vuosi sitten kävi huomattavan vähän suomalaispelaajia. Koko muu luokitussysteemi ei ehdi mukaan näiden turnausten antamiin korotuksiin, vaan pitää tönäistä koko luokitusjärjestelmää antamalla kaikille tasokorotuksia. Tasokorotuksia ei tietääkseni ole Suomessa koskaan ollut tarpeen tehdä, ja itse ainakin pitäisin sellaista varsin hälyttävänä.

Toisin sanoen, kiinteitä pelimääriä, rajoja ja kriteereitä noudattamalla saadaan erittäin helposti aikaan varsin vahva trendi, Suomessa epäilemättä deflaatio, jonka seurauksena systeemi sitten hajoaa vähitellen makro- ja mikrotaskuuntumiseen. Tämän seurauksena systeemiin joudutaan laittamaan paikkaa paikan päälle, ja lopulta sen toimimattomuuteen kyllästytään ja sen käyttö spontaanisti lopetetaan (l. kaikki luokittavat aivan jollain muilla kriteereillä, vaikkeivät siitä välttämättä suurta ääntä pidäkään.) Mainittakoon että olen nähnyt näin käyneen.

Sinänsä olisi ihan mielenkiintoista nähdä että miten ylläoleva suhtautuisi vuosien 2000-2004 annettuihin 1k tai vahvempiin korotuksiin, koskapa tuosta saisi ihan käytännön näkemyksen siitä, että miten realistista on laatia heuristinen systeemi jolla on edes mahdollisuudet toimia. Ainakaan Törmäsen Anttia ei tuolla olisi taidettu saatu korotettua, enkä oikein usko Holapan Antistakaan...

-- DonOlli, 16.6.

Sanoinkin, että noita rajoja voidaan säätää. Eli mitä ehdotat vaadituiksi minimi- ja maksimimeriiteiksi? Kommentistasi on pääteltävissä, että minimimeriitit ovat mielestäsi liian tiukat. Et sanonut mitään, mikä liittyisi sopivaan maksimimeriittien tasoon.

Jokin yleisesti hyväksytty heuristiikka kohtuullisesti harkinnanvaraa jättävine minimi- ja maksimivaatimuksineen on paljon parempi ratkaisu kuin oikkuihin ja mielivaltaan perustuva sekä lahjonnalle ja mielistelylle täydet mahdollisuudet jättävä systeemi, eikö vain.

Antti Holapan korotuksesta 1d->2d puheen ollen, hänen meriittinsä olivat ylittivät kyllä ylläolevat alustavasti ehdotetut minimimeriitit.

Myös Holapan Antin korotukseen 1k->1d:hen vaaditut meriitit ylittivät alustavasti ehdottamani minimivaatimukset.

-- Markku, 16.6.

Jos oikein käsitin, ajatus oli, että harkkinanvaraa käytetään minimin ja maksimin välissä. En näe tässä mitään ongelmaa, kunhan rajat määritellään järkevästi. Minimirajaksi ehdotetun järkevyydestä en osaa sanoa mitään, mutta maksimirajaksi ehdotettu vaikuttaa sen verran kovalta suoritukselta, että korotus on hyvin perusteltu. Kovin usein maksimirajaa tuskin joudutaan soveltamaan (joku viitseliäs voi katsoa vaikka menneiden kahden vuoden dan-korotuksia sillä silmällä), mutta tällöin maksimirajasta ei ole haittaakaan.

-- Antti V, 16.6

Hmm, tuossa mun 1k-1d -datassa on "3k 62.50% (5/8)". Eikös tuosta pitäisi tulla iso miinus?

-- Antti H, 16.6

Vertaa sitä muihin peleihisi kohdetasoa heikompia vastaan. Sitä taustaa vasten se ei paljon tunnu. Antin data 1 kyuna:

5d 0.00% (0/3)
3d 0.00% (0/1)
2d 16.67% (1/6)
1d 50.00% (8/16)
1k 73.68% (14/19)
2k 100.00% (4/4)
3k 62.50% (5/8)
4k 50.00% (1/2)
7k 100.00% (1/1)
9k 100.00% (1/1)
15k 100.00% (1/1)

Eli selostanpa tarkemmin miten tämä ylittää määrittämäni minimimeriitit. Kohdetasoa vahvemmat eli 5d-2d. Tappioita vähintään kolme luokkaa kohdetasoa vahvempia vastaan eli tappioita 5 daneja vastaan ei lasketa. Voittoprosentti vahvempia vastaan siis: 1/7 = n. 14%. Kohdetasoisia vastaan 8/16 = 50% (vähintään 6 peliä). Kohdetasoa heikompia vastaan (voittoja 3 kyuita vastaan ei oteta huomioon): voitot 14+4=18, pelit 19+4+3(=tappiot 3 kyuille)=26; voittoprosetti 18/26= n.69%.

Eli siis kohta "voittoprosentti vahvempia vastaan vähintään 25%" (tappiot 3 luokkaa kohdetasoa vahvempia vastaan poisluettaan) ei toteudu. Kohta "kohdetasoisista vähintään 50% vähintään 6 pelissä" toteutuu. Kohta "kohdetasoa heikommista vähintään 60%" (voitot vähintään 3 luokkaa heikommista poisluetaan) toteutuu. Siis kaksi kolmesta kohdasta toteutuu => saa korottaa.

Riittävän hyvä tulos ollakseen minimimeriittiä parempi.

-- Markku, 16.6.

Ongelmaksi tulee nopeasti kahden turnauksen vaatimus (10 turnauspeliä,) joka voi helposti asettaa miniminopeuden korotukselle esmes puoleen vuoteen. Siitä että korotukset hidastuvat näin olennaisesti tulee iso murhe, mutta eihän teikäläisen tarvitse uskoa kokemuksen ääntä. Etkä ilmeisesti halua oikein perustella asiaasi, kun näemmä kohdistit tarkastelusi vain yhden henkilön kahteen korotukseen.

Tekstisi luokittajien korruptoituneisuudesta on varsin ikävää luettavaa. Itse en ole pitänyt ketään luokittajista noin toivottoman pahana ihmisenä.

-- DonOlli, 17.6.

Katso tämän tekstin otsikkoa ja alun johdanto-osaa. Tämä on alustava ehdotus, jossa on säätövaraa "parametreissa". Kohdistin tarkasteluni yhden henkilön kahteen korotukseen, koska sinä kohdistit kokemuksesi äänestä kumpuavan huolesi tämän henkilön korotuksiin. Osoitin huolesi perusteettomaksi. Löydätkö kokemuksesi nojalla muita tapauksia?

-- Markku, 17.6.