| At line 65 changed one line |
| --- |
| ----- |
| At line 86 added 159 lines |
|
| ----- |
|
| Epäilen että "hallitus vahvistaa dan-korotukset kokouksissaan" on sellaiselta ajalta, jolloin liiton hallituksen kokouksiin osallistui paljon innokkaita jäseniä, ja korotuksen vahvistus nähtiin pelaajaa kunnioittavana seremoniallisena juhlallisuutena. Sittemmin tämä käyttötapa lienee kadonnut, ja ko. pykälää on alettu tulkita muodossa "hallitus voi halutessaan peruuttaa dan-korotuksen". Kuten Ollin tapauksessa, tällä lienee enemmän negatiivisia kuin positiivisia seurauksia. |
|
| –[Antti|AnttiTörmänen] |
|
| ----- |
|
| En osaa ottaa kantaa danien korotuksiin, mutta nykyinen “turnaus/peli-ilta” vaatimus korotuksille tuntuu auttamattoman vanhanaikaiselta näin 2020-luvulla, jolloin varmaankin valtaosa pelaajista pelaa valtaosan peleistään netissä. Kun suomirankki perustuu ainoastaan kouralliseen turnauspelejä vuodessa, niin isolle osalle vähääkään kehittyvistä pelaajista tuo luokitus laahaa aina jäljessä. |
|
| Itse kun kysyin telegrammissa ennen edellistä Helsinki Casualia josko saan korottaa itseni 4 kyuhun, niin vastaus oli suurinpiirtein ”periaatteessa et, mutta anna mennä minun puolesta”. Tiedä sitten menikö ihan kaikkien taiteen sääntöjen mukaan tai onko tuo nyt hieman liian epäoikeudenmukaista saada ”pummilla” korotuksia niitä pelaajia kohtaan jotka eivät missään pikaviestiyhteisöissä chattaile. |
|
| Joka tapauksessa voisi kuitenkin olla hyvä joustavoittaa ja yhdenmukaistaa korotuskäytäntöjä, varsinkin kun taitaa lähestulkoon kaikille nettipelit olla nykyään se pääasiallinen tapa pelata ja kehittyä. |
|
| -Koba |
|
| ----- |
|
| Hienoa että tätä keskustelua saadaan myös tänne! |
|
|
| Tässä onkin jo aiemmin tullut hyviä ja tärkeitä pointteja. Sen syvemmin niihin uudelleen menemättä, tiivistetysti voisin sanoa, että vaikka olen itse sinällään enemmän varovaisten korotusten kannalla turnausmenestykseen painottuen, on äärimmäisen tärkeää ottaa kokonaisuus huomioon, jotta kuten Olli sanoi, saadaan korjattua tilanne oikeaksi niin ko. henkilön kuin myös Suomen tasolla yleisesti. |
|
|
| Esim. tässä Villen tapauksessa, olen nähnyt Villen pelaavan turnauksissa ja kasuaalisti kerhoympäristössä aika monta 1d-5d peliä, mukaan lukien myös muuan peli ammattilaista vastaan parilla tasoituksella. Näissä peleissä valehtelematta kokonaissuoritus on ollut 90-95% luokkaa. Ok, toki kasuaalit pelit ovat kasuaaleja, mutta tuskin kukaan lähtee häviämään peliä missään tilanteessa? Ja kasuaalinen tilanne kuitenkin on sama molemmille, oletuksella vaikuttaa kummankin suoritukseen keskimäärin samalla tavalla. Vapatuneempi, painettomampi pelaaminen jne. Tämän vuoksi kuitenkaan, Villen Kani6 suoritus ei sinällään tullut lainkaan yllätyksenä. Toisin sanoen, jos on kasuaalisissa tilanteissa suorittanut äärimmäisen hyvin, täytyy se ”tietyiltä osin” ottaa huomioon korotuksissa. Esim. kuten Kallekin mainitsi, riittävästi eri hlöjä ja bittejä taakse joilla sama näkemys tilanteesta. Tämä ei kuitenkaan missään nimessä poista sitä, että myös turnauksissa pitää pärjätä painekattilassa, vaan enemmänkin se, että jos tiedossa on aliluokittunut pelaaja, niin jo yhdellä oikeasti hyvin menneellä turnauksella on mahdollista saada korotus aikaiseksi, ilman että se vaatisi gorrien grindaamista useista turnauksista. |
|
|
| Lisäksi tällä hetkellä, tuo gorrien, ja resettikorotuksen vaikutus on nyt liian suuri, kuten mm. Mikko omassa tekstissään kävi läpi. Jatkoehdottaisin osin Mikon ehdotukseen liittyen, että gorrit olisi mahdollista resetoida 1 kerran korotuksen yhteydessä, A) jos ne ovat selkeästi jäljessä uuteen luokitukseen nähden (esim. 50p tms.), B) jälkeen jääminen ei ole tapahtunut aiemman tuoreen turnaushistorian vuoksi, (ts. gorrit ovat olleet selkeästi korkeammat nykyisellä luokituksella) vaan esim. nopean kehittymisen/vähäisen turnausaktiivisuuden vuoksi C) se on korotettavalle hlölle itselleen ok. |
|
|
| Ymmärrän toki gorrien hyödyn ja merkityksen erityisesti, kun kyseessä on aktiivinen turnauskävijä, mutta siinä vaiheessa niiden tuijottaminen hitsaa, kun kyseessä on henkilö joka ei ole niin paljoa käynyt turnauksissa, koska syystä tai toisesta ei ole mahdollista osallistua (kuinka monta järjestetty, kustannukset turnauspaikalle, oma elämäntilanne muutoin, erityisesti ajankäytön vuoksi jnejne). Oulusta lähteminen useisiin etelän turnauksiin vuoden aikana, on haastavaa, joillekin jopa mahdotonta. Ja onhan tämä aiemmin nähty myös Oululaisten turnausten osallistujakunnassa, harva pelaaja myöskään etelästä Ouluun tulee. Ja kuten aiemmin mainittu, näissä tilanteissa ko. aliluokittunut henkilö tuo hallaa koko yhteisöön niin Suomen kuin myös Euroopan tasolla turnauksissa, joissa luokitukset muutoin ovat ”oikeammassa” tasossa. |
|
|
| Itsekin haluaisin ajatella, että suomiluokitus on ”korkein taso” jolla henkilö on pelannut/saavuttanut, eikä luokituksen tiputtamisia tehtäisi. Gorrit eläisi omaa elämäänsä aktiivisessa turnausympäristössä, joilla sitten osallistutaan turnauksiin. Turnaukset pitäisikin omasta mielestäni aina parittaa gorrien perusteella. Kokonaistilanteen vuoksi resettikorotus vs. gor vs. Suomen luokitus aiheuttaa tilanteita, joissa henkilöitä ei koroteta samoilla perusteilla, vaikka suoriutuminen itsessään olisi samanlaista, tai jolloin tilanne vaikuttaa turnauskäyttäytymiseen, mm. esim. muiden osallistujien osallistumishalun vuoksi. |
|
|
| Kokonaisuutena tässä on monta asiaa, joissa kehittämistä on, ja joita olisi hyvä ratkaista isossa kuvassa. Pääasia nyt kuitenkin se, että perusteet saataisiin yhteneväksi, ilman että resetti / gorrit suuremmin sotkee asioita. |
|
|
| - Janne Kananen |
|
|
| p.s. tuli työpäivän lomassa semmoista tajunnanvirtaa, että toivottavasti pointit tulee selväksi… |
| ----- |
|
| Ottaen kantaa keskusteluun yleisellä tasolla, ei kani6 korotuksiin liittyen. |
|
| Vaikka argumentit luokitusjärjestelmän aidosta parantamisesta ovatkin hyviä, on ehkä hyvää muotoa tuoda se kääntöpuoli esille tässäkin keskustelussa. |
| Potentiaalisena ongelmanahan resettien kanssa on se, kuin paljon taktikointi karkaa käsistä. |
|
| Tämä voi johtaa siihen, että henkilöitä jätetään korottamatta sitä yhtä kiveä tulevien resettien toivossa, jolloin seuraavassa turnauksessa joku hänen vastustajansa saattaa pettyä omaan tulokseensa, esimerkiksi häviten heikommille pelaajille, jotka ovatkin todellisuudessa vahvempia pelaajia, joille vain odotetaan resettiä. Tämä vastustaja saattaa jopa missata oman korotuksensa, koska turnauksjäjestävät eivät ole enää perillä minkä tasoisia pelaajia kukin on oikeasti voittanut. Ongelma voi toki ilmetä myös toiseen suuntaan. Kuten Olli P jo totesi, esimerkiksi 2danin resettigorreilla pääsee pelaamaan sm-karsintaan. Jokin tällainen tai ihan vaan "numbers go up" voi olla kannustin puhua pelaajalle hänen tasoaan parempi luokitus, jolloin luokitukset ovat taas entistä huonompia mittareita. |
|
| Jos siis palataan jälleen malliin, jossa resetejä suositaan, kannattaa alusta alkaen kiinnittää huomiota joko siihen missä tilanteissa se on oikeasti järkevää ja palvelee koko yhteisöä, tai vaihtoehtoisesti miettiä kuinka paljo dan luvulla on väliä ja kuinka paljon sen sijaan mennään gorrit edellä. Kuten Olli P totesi, käytäntöjen tulisi joka tapauksessa olla yhteinäisiä |
|
| - Eetu E |
| ----- |
|
| Noniin, tässä on tullut jo monta hyvää kulmaa asiaan liittyen, mutta jotenkin vaan silti jää perus Suomi-politiikan tasolle, ”jotain tarttis teherä”, mutta ei ole oikein ratkaisumalleja. Tämän vuoksi nakkaankin omat ehdotukseni kehiin, ei missään erityisessä järjestyksessä, kunhan nyt tuli nämä mieleen. Saa kehittää, ehdottaa parempi, teilata täysin jnejne, mutta: |
|
| 1. Suomiluokitus kulkee täysin omaa polkuaan, ilman että ko. henkilön kohdalla katsotaan yhtään gorreja. Tarkoittaen siis sitä että hlöt jotka pelaajan tason ovat nähneet voi ”riittävin bitein” korottaa joko singlena, tuplana tai vaikka triplana jos tilanne sitä vaatii. Myös kerhopelit tässä hyvä ottaa huomioon, MUTTA vähintään tarvitsisi yhden ko. korotusta puoltavan turnausmenestyksen. Jos menee, yhden pompseissa korotukset ja gorrit laahaa, niin sitten menee ja se pitää hyväksyä, kyllä ne gorrit ajan myötä seuraa perässä. Pääasia kuitenkin on, että ei jätetä korottamatta vaikka gorrit olisivat mitä. Tässä pitää myös hyväksyä myös vaikutus muiden pelaajien gorreihin. |
|
| 2. Gorrit on the thing. Eli suomiluokitus seuraa vain ja ainoastaan gorreja, kun gorrit napsahtaa seuraavalla rankille, kuinka heikkona tahansa, niin suomiluokitus seuraa perässä saman tien (eikä tule jatkossa enää alaspäin, vaikka gorrit alenisikin). Tässä ei siis resettejä tapahdu koskaan. |
|
| 3. Tuo aiempi ilmoille heitetty ehdotus, eli jokaisen korotuksen yhteydessä resetti, erityisesti jos ne ovat selkeästi jäljessä uuteen luokitukseen nähden (esim. >50p tms.)+ jälkeen jääminen ei ole tapahtunut aiemman tuoreen turnaushistorian vuoksi (esim. 1v sisään, ja ts. gorrit ovat olleet selkeästi korkeammat nykyisellä luokituksella) vaan esim. nopean kehittymisen/vähäisen turnausaktiivisuuden vuoksi. Ja lisäksi, että se on korotettavalle hlölle itselleen ok. |
|
| 4.Yritetään löytää kultainen keskitie suomirankin ja gorrien välille, suositaan kuitenkin tuplakororotuksia ja siten resettejä. Suomirankit aina vähä laahanneet perässä, niin saataisiin näin kokonaisgorreja korkeammalle ja sitä kautta niitä ”enemmän liikkeelle”. Toki tässä voi sinkkukorotukset olla myös mahdollisia, jos pitkän aikaa gorrit hiljalleen nousee, mutta ei olisi niin ”selkeää alta-pois” suorittamista, vaan turnaukset olisivat enemmän 2-3/5 tyyppisiä. |
|
| Mutta siis, mitä mieltä? Mikä paras? Mikä ihan täyttä kuraa? Parempia malleja? |
|
| -Janne Kananen |
|
| ---- |
| Olin aikanaan jäsenenä Euroopan Rating-komiteassa, joka teki ehdotuksen gor-systeemistä EGF:n kokoukselle. Gorrien tarkoituksena oli mahdollistaa huippuryhmän muodostaminen Euroopan Go-kongressin pääturnaukseen, joka ratkaisi Euroopan mestaruuden. Nykyään gorreihin on ripustettu muitakin tarkoituksia, mutta mielestäni ainakaan kyu-tasolla, niitä ei pitäisi ottaa turhan vakavasti. |
|
| Systeemi toimi hyvin keski-Euroopassa, jossa on paljon pelaajia ja turnauksia, mutta huonommin reuna-alueilla. |
| Resetit otettiin keinoksi korjata pahimpia vääristymiä. Resetti on siis ihan hyväksytty keino. Esimerkiksi Unkarissa on ollut tapana tehdä reset korotukset 2, 4 ja 6 daniin, mutta ei 1, 3 tai 5 daniin. Luokitusta on saatettu pudottaa pykällä, jos gorrit on hukattu. |
|
| Kymmenkunta vuotta sitten Lauri Paatero laski Euroopan datasta vahvuuksia maximum likelihood menetelmällä. Tällöin näkyi Suomen gor-vaje. Arvioin, että vaje korjaantuisi ajan mittaan, jos lähes jokainen pelaaja saisi yhden reset-korotuksen vähän ennen dan-tasoa ja toisen dan-tasolle noustuaan. |
|
| Käsitykseni mukaan ajatus, ettei ketään pitäisi tuplakorottaa, poiki gor-kateudesta. |
|
| Käytännön merkitystä gorreilla on vain Suomen kärkipelaajille, kun EGF ratkaisee keitä kutsutaan EGF:n huipputurnauksiin. |
|
| Jos mahdollista, kannattaisi arvioida nykyinen gor-vaje. Tällöin voisi esittää paempia korjauksia menttelyihin kun, jos ei tiedetä. |
|
| --[Matti] 2023-03-04 |
|
| ---- |
|
| Kiitos, Matti, taustatiedosta gor-systeemin alkuperän suhteen. Kuten kirjoitit, gorreihin on niiden käyttöönoton jälkeen kiinnitetty paljon muitakin käyttötapoja. Pelaajavalikointi EGF:n huipputurnauksiin koskettaa tosiaan vain suomalaisia huippupelaajia, mutta viime vuosina myös SM-karsintaan on valittu pelaajia ensisijaisesti ([10/16 pelaajasta viime vuonna|SMKarsinta2022-Ilmoittautuminen]) gor-luvun mukaan. Minusta voidaan sanoa että luku on nykyään tärkeä oikeastaan kaikille suomalaisille dan-pelaajille. Viime vuonna alin luku, jolla pääsi sisään, oli 2115, joka vastaa vahvaa 1-dania. |
|
| Gor-vajeesta voisi tosiaan olla hyvä tehdä selvitys. Itselläni ei riitä tähän ihan heti aikaa ja resursseja; ehkä joku toinen innokas voisi ottaa kopin? |
|
| Epäilen kuitenkin, että Suomessa on edelleen/jälleen tuntuva gor-vaje. Jos mietitään pelaajakantaa laajemmin, pelaajien keskimääräinen pelitason muutos on runsaasti ylöspäin. Tietysti on pelaajia, joiden taso laskee esim. pelaamattomuuden vuoksi, mutta tason laskua tapahtuu paljon vähemmän ja pienemmässä mittakaavassa kuin nousua. Jatkuva tason nousu aiheuttaa järjestelmään kilpailua pisteistä: voidaan kuvitella vaikkapa yksinkertaistettu tilanne, jossa on yksi 1000 pisteen pelaaja ja yksi 200 pisteen pelaaja, jotka pelaavat jatkuvasti vain toisiaan vastaan. Vaikka 200 pisteen pelaaja kehittyisikin nopeasti 1000 pisteen pelaajan tasoiseksi, systeemissä ei olisi riittävästi pisteitä molemmille. Tätä varten gor-laskukaavassa on ns. bonus-parametri joka tuottaa järjestelmään pikkuhiljaa lisää pisteitä; mutta esimerkiksi 2-kyun tasolla ko. parametrin arvo on vain 1.0, tarkoittaen että systeemiin syntyy vain noin 2 gor-pistettä lisää yhdestä pelatusta pelistä. |
|
| Havainnollistaen voitaisiin sanoa, että verrattain keskimääräinen suomalainen turnaus, jossa on viisi kierrosta, 20 osallistujaa ja pelaajien keskitaso 2-kyu, tuottaa noin sata uutta gor-pistettä. Tällä "maksetaan" yhdelle osallistujalle yhden kiven korotus ilman että systeemiin tulee gor-vajetta. (Ylläolevassa hypoteettisessa 1000 pisteen ja 200 pisteen pelaajan asetelmassa tarvittaisiin myös noin sata peliä (eli kymmenen jūbangoa!), että molemmilla pelaajilla voisi olla 1000 pistettä.) |
|
| Gor-resettien käyttö on siis selkeästi perusteltua erityisesti nopeasti kehittyvien pelaajien kanssa. Kuitenkin, resetit nähdäkseni vain pyrkivät jotenkuten paikkaamaan jatkuvasti syntyvää gorrivajetta, eivätkä korvaa sitä kokonaan; lisäksi, koska korotusjärjestelmä ei ole keskitetty, niin resettikorotuksia ei myöskään saada koordinoitua optimaalisesti, osaltaan lisäten vajetta (tai siis vähentäen vajeen vähentämistä). |
|
| En ole itse ehtinyt miettiä kantaani loppuun asti, mutta tällä hetkellä minusta tuntuu, että gor-resettejä on vaikea tehdä "reilusti" 1-danin yläpuolelle. Annettaessa pelaajalle 2200 pisteen gorrit tai paremmat, antaa tälle suoraan osallistumisoikeuden SM-karsintaan, mahdollisesti eväten sen joltakulta toiselta, joka on saanut taistella pisteistään. Tämä antaa korottajille huomattavan paljon valtaa, mikä voi olla ongelma, kun korottajilla itsellään ei ole vastuuta järjestelmän yhtenäisyyden ylläpidosta. |
|
| Jos toisaalta SM-karsinnalle ei haluta antaa erityistä arvoa, niin silloin resettejä voisi minun puolestani antaa pidemmällekin. Joka tapauksessa systeemistä pitäisi nopeasti poistaa Suomen go-liiton mahdollisuus peruuttaa korotuksia; vaikka se sinänsä estää väärinkäytöksiä, minusta isompi vahinko tulee siitä, että Liitto takautuvasti peruuttaa korotuksen jota korotettu on ehtinyt jo juhlia. Se, että dan-korotukseen vaaditaan useampi henkilö, useimmissa tapauksissa estää jo pahimmat väärinkäytökset (joita ei taida edes historiallisesti olla olemassa?). |
|
| Oululaisten pelaajien kanssa olemme miettineet, että voisi olla lähes ihanteellista jos EGF voisi muuttaa pistejärjestelmäänsä niin, että jokaiseen yhden kiven korotukseen sisältyy ns. "kevyt resetti": tällöin pelaajalle annettaisiin uuden luokituksen minimigorrit, ellei pelaajan omat gorrit ole valmiiksi korkeammalla. Tämä ei tietenkään ole mitään, mitä voidaan muuttaa Suomen mittakaavalla, mutta olen harkinnut että ehdottaisin ko. muutosta EGF:n herroille sopivan tilaisuuden tullen. |
|
| –[Antti|AnttiTörmänen] |
|
| ---- |
|
| Tätä ehdotusta ei kannata ottaa millään tasolla vakavasti, mutta keksin yksinkertaisen idean jolla gor-vajeen saisi suurilta osin systemaattisesti korjattua. |
|
| Isoin yksittäinen haaste nykyisessä järjestelmässä on, että kyu-pelaajat kehittyvät nopeasti dan-tasolle, mutta korottajat eivät pysy pelaajien tason kehityksen perässä. Koska korotusjärjestelmä ei ole keskitetty tai standardoitu, useimpien pelaajien kohdalla menetetään näin hyviä resettitilaisuuksia, ja tästä aiheutuu yleinen pistevaje koko järjestelmään. |
|
| Ratkaisu: poistetaan 1-kyu suomalaisesta luokitusjärjestelmästä. Näin kaikki saavat automaattisesti resetin 1-daniin, mikä on omiaan korjaamaan dan-pelaajien gor-vajetta. |
|
| –[Antti|AnttiTörmänen] |
|
| ---- |
|
| Nykyinen kyu/dan+gor systeeemihän on rehellisesti sanoen häpeäksi lajille. Gorrin pitäisi olla täysin kaikista reseteistä riippumaton turnausmenestyksen mittari, kuten missä tahansa vakavasti otettavassa kilpailulajissa. Gor-systeemiä olisi teoriassa melko helppo kehittää esimerkiksi siten, että aiemmin pelaamaton tai viime aikoina vähän pelannut pelaaja ei vaikuta itse systeemiin kuin marginaalisesti, jolloin tällaiselle ”villille kortille” häviäminen ei rokottaisi aktiivisten pelaajien gorreja, eikä tällaisen pelaajan voittamisesta voisi myöskään rikastua. Toisaalta tällaisen pelaajan gor voisi muuttua voittojen/tappioiden myötä vikkelästi, kunnes se parin hiljakkoin pelatun turnauksen jälkeen vakiintuisi ja alkaisi vaikuttaa enemmän myös muihin pelaajiin. |
|
| Yhtä kaikki, jos pelaaja ei syystä tai toisesta turnauksissa käy, ei hänellä minun mielestäni pitäisi oleman gorriakaan, vaikka miten olisi KataGon veroinen pelaaja. Jokainen resettikorotus nakertaa järjestelmän uskottavuutta ”suoritusten mittarina”, jollaisena sen itse ideaalimaailmassa näen. Muistan jostain 15 vuoden takaa nämä vastaavat keskustelut ja argumentin ”ei kyu-pelaajien gorreilla ole väliä” ja siitä seuranneen päättelyn, että mitä ylemmäs dan-tasolla mennään, sitä vähemmän gor-resettejä tulisi käyttää, koska jossain vaiheessa danien gorritasot alkavat vaikuttaa huippupelaajien gorreihin, ”joilla on oikeasti väliä”. |
|
| Myös kyu-dan luokitusjärjestelmä on yhä aina yhtä ongelmallinen, kun se nähdään eräänlaisena ”pelaajan arvon ja vahvuuden mittarina”, eikä näyttöjen perusteella annettavana tunnustuksena/kunnianosoituksena. Tällöin syntyy väistämättä ”ongelmatilanteita”, kun joku pelaaja ilmiselvästi on vahvempi kuin hänen turnausnäyttönsä. Näitä tilanteita on Suomenkin go-elämässä ollut historian saatossa paljon ja niistä on aika ajoin tapeltu lähes verissä päin. |
|
| Pohjimmiltaan shakissa tehdään asiat oikein ja gossa väärin. Elo nousee vain voittamalla turnauspelejä ja suurmestarin yms arvonimet saadaan vain nostamalla elo riittävän korkealle. Näin toimii mikä tahansa itsensä vakavasti ottava kilpaurheilu. Toki shakillakin on omat elo-ongelmansa (inflatoituminen, taskuuntuminen jne), mutta ne ovat monta kertaluokkaa pienempiä kuin gossa, jossa voidaan konsensuspäätöksellä antaa pelaajalle korkea luokitus, minkä jälkeen pelaajan vahvuuslukukin nousee ja siitä hyötyvät myös konsensuspäätöksen tekijät. Tällaisenaan järjestelmä ei mielestäni kestä minkäänlaista objektiivista tarkastelua. |
|
| Tällä en tarkoita, että nyt tehty korotuspäätös olisi millään tavalla ”väärä”. Nykysysteemi vähän pakottaa tällaisiin päätöksiin (eurooppalaiset standardit), samantapaisia päätöksiä on tehty useita aikaisemminkin (johdonmukaisuus) ja annetut vahvat todistajanlausunnot viittaavat siihen, että Ville on nyt korotettu tasolle, jolle hän muutenkin nousisi, jos pelaisi enemmän turnauspelejä (jonkinlainen oikeellisuus). |
|
| No, näin on menty runsaat 20 vuotta ja pärjäilty. Euroopan huipulla ei tietääkseni ole ainakaan isoja ongelmia ollut. Puhtaasti turnausmenestystä mittaavan gor-järjestelmän luominen saattaa olla tekemätön paikka näin taskuuntuneelle, pienelle ja vähän pelaavalle populaatiolle. Kyllä sen itse silti soisin olevan tavoite. Kyu- ja dan -arvojen määräytymiseen minulla ei enää ole juuri mielipidettä. Jos olisi toimiva suorituksiin perustuva gor-luku, kyu/dan -arvot voisivat mielestäni perustua suoraan siihen lukuun (arvonimiperiaatteella, eli eivät laske), mutta kun ei ole, nykyinen konsensusmenettely on mielestäni ok. |
|
| Jaakko Virtanen (mielipiteet yksityishenkilönä, eivät SGL:n hallituksen edustajana) |
|
| ---- |
|
| Eikö olisi vain helpointa, että unohdetaan koko arvonimet ja mennään vain EGF luokitusjärjestelmän mukaan (gor)? Hyväksikäytetään tuplakorotus-resettejä, että saadaan ihmiset oikeille gorreille. Jos on käynyt vahinko ja henkilö on korotettu liian korkealle, eiköhän hän gorrinsa muutaman turnauksen jälkeen menetä. Turnausten paritukset tehdään gorrien mukaan tottakai (niin kuin esimerkiksi Euroopan Go Kongressissa tehdään, jolloin suomalainen 1 dan 3 kyun gorreilla pelaisi 3 kyuna). Jos 2000 gor 1 kyu-pelaaja putoaa 1949 gor, hän olisi 2 kyu. Jos hän taas nousee 2050+, hän olisi 1 dan. Olen kuullut myös, että joissain maissa (1) korotuksen yhteydessä laitetaan EGF:lle viestiä, että kyseinen henkilö saisi gor-resetin uuteen rankkiinsa, jos se sattuu olemaan aivan mettässä. |
|
| Tämä systeemi ei silti poista kerhojen mahdollisuutta korotella ihmisiä turnausten ulkopuolella. Epäaktiiviset turnauskävijät kerkeävät saamaan useamman kerhokorotuksen ennen seuraavaa turnaustaan - jolloin heillä on asianmukaiset gorrit. Yritettäisiin silti priorisoida, että danipelaajat saisivat meriittinsä turnauksista. |
|
| Ruotsissa on käytössä joku erikoinen sisäinen luokitussysteemi, voisi sieltäkin vähän tiedustella, että miten se heillä toimii. |
|
| Jos ihmiset haluaa pitää jonkin näköisiä kivoja titteleitä, niin pidetään sitten vaikka turnaussaavutuksia. |
|
| TomiP - Kani6 Mestari 2022 (pakollinen maininta: mielipide yksityishenkilönä) |
|
| ---- |
|
| Minäkin nyt heitän oman mielipiteeni ilmoille Villeä edeltävänä dan-tuplakorotuksen saajana. Koen, että mielipiteeni on arvokas siinä mielessä, että minulla on vuosien kokemus ns. nilkkinä pelaamisesta. |
|
| Gor ei palvele meitä isoa osaa harrastajakunnasta, jotka pystyvät osallistumaan vain muutamaan turnaukseen vuosittain. Itse sain yksittäisiä korotuksia vuoden-parin välein ja näin ollen vältin resetit 4k tason jälkeen. Vuosittaiset 1-2 turnausta eivät millään riittäneet pitämään gorreja kyydissä. Lopputuloksena olin 1d vahvuudella pelaamassa turnauksissa 4k gorreilla. Järjestelmä epäonnistui täydellisesti kuvastamaan luokitustani turnausparitusten ja vastustajieni pistesaldon osalta. |
|
| On todella epämotivoivaa pelata huonoilla gorreilla verrattuna vahvuuteen. Saa jatkuvasti kuunnella vastustajien ahdistusta ja voitto kilpailijaa kohtaan tuntuu pahalta kun yhden pelin takia hänen koko turnauksensa menee miinukselle. Gorrien korjaaminen pelaamalla vie vuosia ja oli itselläkin monta kertaa mielessä käynyt lajista luopuminen kun tuntuu, että ei ole mitään mahdollisuutta ikinä päästä eteenpäin vaikka vahvuus olisikin jo riittävä. Monille pelaajille luokitus on pääasiallinen kehityksen tavoite ja mittari. |
|
| Mitä tulee gorrien perusteella turnauksen parittamiseen. Moniko lähtee turnaukseen toiseen kaupunkiin tai ulkomaille, kun tiedossa on 5 kierrosta pelejä joissa vastassa olevat pelaajat ovat kaikki heikompia. Tuurilla voi viimeisellä lahdella kierroksella päästä pelaamaan oman vahvuista vastaan. Itseäni tämän kaltaiset turnauskokemukset eivät motivoineet eivätkä motivoisi. Pidän gorrien perusteella parittamista aika ongelmallisena käytäntönä. Tosin Suomessa tällä ei ole niin paljon väliä, kun turnaukset ovat pieniä. |
|
| Mitä tulee "arvonimi"-luokituksista luopumiseen, mua ainakin pelottaisi että ihmiset jättäytyisivät turnauksista pois jos gorriin on sidottu myös oma luokitus ja luokituksen lasku uhkaa. |
|
| -Juuso Koskinen |