3 dan. Urtela. Mika.
Leksandin kongressin ensimmäinen päivä.
Päivä alkoi leppoisasti japanilaisella fusekihienostelulla. Jäin jokaisella avaussiirrolla systemaattisesti useita pisteitä jälkeen, ja yhden hölmöilyn jälkeen yksi nurkkakin oli heilumassa. Tai joku saattaisi kutsua sitä kuolleeksikin. Tuota kuollutta ryhmää vastaan kun pelattiin vielä uusi hyökkäyssiirto, päätin olevan aika pistää ranttaliksi. Leikkasin vastustajan rautaseinän kahtia, ja vastustajan muutaman äärimmäisen heikon taktisen valinnan jälkeen minulla oli ponnuki keskellä lautaa, seinän toinen palanen eli kahdella pisteellä ja toinen lähti juoksemaan omaan moyoon karkuun. Luovutus seurasi melko pian. Näytin sille triviaalivaihtoehtoja sen ponnukin antamisen sijaan ja sainkin erinäisiä hyväksyviä äännähdyksiä vastaukseksi. Ei tuntunut olleen kovin tyytyväinen pelin kulkuun hän.
Rapidissa pistin jonkun jätkän palasiksi, aika tylsä peli.
Toinen päivä lähti käyntiin säikähdyksellä, sillä vastaan iski puolalainen 3 dan. Puolalaisista on jäänyt aiemmin sellainen kuva, että ovat yleensä pirullisia nilkkejä jotka voittaa kongresseissa kaikki tasoitusturnaukset. Lisäksi kyseisen vihollisen nimi sattui olemaan Surma. Näiden tietojen opastamana päätin olla spedeilemättä pelissä. Peli kulminoitui vastustajan keskusta-alueeseen, joka iski vähän yllättäen. Aluetta siihen oli tulossa joku 20 pistettä, enkä ihan niin paljoa ollut edellä muutoin. Muutaman tesujisekvenssin jälkeen revin kuitenkin keskustan palasiksi, ja yhden pikku laidan kans. Voitin sitten 7 pisteellä.
Rapidissa tuli sitten vastaan taas japanin ihme, jonka oletin olevan täysi sunnuntaipelaaja. Oletus aiheutti tietysti niitä tavallisia "mental problem" juttuja, ja olinkin jo delaamassa yhdellä about 45 kiven ryhmällä. Löysin kuitenkin ko:n ihan kaikesta, eikä vastustajan uhat siinä vaiheessa paljoa kiinnostanut. Etenkään, kun se uhka ei vaan toiminut (miai kytkennät uhattavalla ryhmällä uhan jälkeenkin).
Pääturnauksen kolmas kierros toi tullessaan jotain ihan muuta kuin Dinersteinin tai Cornelin. Mainittakoon kuitenkin, että kyseiset henkilöt ovat pärjänneet tähän mennessä niin hyvin, että ovat jopa pystyneet säilymään samassa ryhmässä meikäläisen kanssa. Noh, neetherlandialainen 4 dan kaveri pelasi vähän agressiivisia siirtoja heti avauksen jälkeen, ja revinkin hyökkäävät kalikat heti palasiksi. Seurasi ihan hulvaton kokolaudan mäiske, joka oli ainakin minun mielestäni oikein mukavaa, ja lisäksi parempi minulle. Vastustajan juokseva ryhmä sai lopulta kytkettyä itsensä shimariin - tavallaan. Söin sitten sen shimarin, mutta vastustaja sai laiffin koolla. Totesin olevani jonkin verran edellä ja ko-uhkana hävitin ajit ainoasta heikosta ryhmästäni. Siirryin seuraavaksi pelaamaan mielettömän suuria siirtoja vastakkaiselle laidalle. Lopussa oli vielä pieni life&death kikkailu, jossa annoin ehkä vähän helpolla periksikin. Voitin kuitenkin 5 pinnaa niin samapa se.
Rapidissa tuli sitten vastaan joku tyyppi jota en halua enää ikinä nähdä. Jotenkin mä vaan en siedä sen kaverin olemusta, peli"tyyliä", pukeutumista, hengitystä, lakkia, tapaa lyödä kiviä lautaan, tai oikeestaan yhtään mitään. Jotakuinkin siirrolla viisi olin jo kiehumispisteessä, ja kadutti että tuli ilmoittauduttua koko turnaukseen. Sitä samaa kgs-blixt aggressor tuubaa, mitä joka päivä töissä tulee pelattua (paitsi ei siellä edes keksissä tommosta pelata). Huoh. Pelin edetessä sisäinen lämpötila vain paheni. Jos olisi edes 10 minuuttia aikaa jokaisen siirron välissä käydä hakkaamassa vessassa seinää rystyset verille niin voisi kenties keskittyä hetken aikaa rauhallisesti peliin. Mutta ei. Ihan kaikkihan multa sitten delasi.
Torstain pääturnauksen paritusta spekuloiden, helkkari. Samassa ryhmässä pari ammattilaista, korealaisia 5-7 daneja, Cornel ja Vesa. Pick your lucky card. Ainakin taukopäivä sijoittuu näissä tunnelmissa äärimmäiseen osuvaan kohtaan. Pakarisen seurassa tumuillen zen-tilaan.
Taisin vähän myöhästyä tumuilusta. Tai ainakin herra iso herra oli jo suorituksensa loppumetreillä, kun saavuin baarille. Lyonweiqikin kieltäytyi pelistä. No, paljon unta ja jokunen tunti korealaisten herrojen kanssa sai taas ymmärtämään kuinka siisti peli go on. Josekipäivitykset ja jokunen uusi trikki tuovat toivottavasti aamun peleihin lisäpotkua. Go on muuten siisti peli.
Peli puolalaista 5 dania vastaan valkeilla. Peli oli valkealle alkupelistä lähtien hyvä. Keskipelissä sain hyökkäyksen vastustajan keskustamötikkää vastaan, kun musta päätyi hiukan erikoiseen ratkaisuun keskustavahvuuteni neutraloimisessa. Erään katkaisun jälkeen laskeskelin pitkään komplikaatiota, voisiko yhden hanen pelata ennen katkaisevan kiven nappaamista. Ihan kuin sillä hanella mitään väliä olisi. Kerjäsin sitten kuitenkin verta nenästä pelaamalla hanen ja käsiin räjähti furikawari, jossa vastustaja kuoli nurkalla mutta sai isomman nurkan kompensaationa. Samalla kaikki keskustapotentiaali kuoli täysin. Jälkianalyyseissä todettiin taiwanilaisen 7 danin kanssa, että valkea voi pelata mitä tahansa ja olla hyvin edullisessa asemassa - paitsi sitä häviävää hanea. Hanesta tulikin kommentti: "Stupid". Lopulta päädyin 11 pisteen tappioon. Enemmän malttia olisin tarvinnut.