Pariisin paritushasardi?#
Äkkiseltään näytti siltä, ettei tuossa mitään virhettä ole koska Fan Hui oli puhtaalla pelillä varmistanut jo turnausvoiton, joten parempi ratkoa muut sijat ja parittaa voiton varmistanut Fan Hui alas muita häiritsemästä. Mutta jos sossit laskee, ja jos Motoki olisi voittanut Fan Huin viimeisellä kierroksella, niin hän olisi ollut turnausvoittaja yhdellä sossilla. Joten ilmeisesti tuossa tapahtui hässi. Virheitä on kuitenkin hyvä tapahtua koska niistä oppii ja jos tekee virheitä ratkaisevassa turnauksessa, niin oppii kaikki muutkin koska niistä puhutaan vielä 5 vuoden jälkeen! Ja sitten jotkut saa siitä egonsa korviketta kun niitä voi osoittella.
-- Jouni, 16.4.2010
MM-ryhmien valikoitumisesta#
Kärkiryhmässä toki kakkosen potenssit on suositeltavia, jottei yliryhmän pareja nähtäisi kärjen osalta turnauksen ensikierroksilla. Sen sijaan alempana ei ryhmän koolla ole merkitystä, vaan tärkeintä olisi ottaa huomioon se ettei samaan ryhmään eksy vahvasti eritasoisia pelaajia. Šakin tasaseloturnauksissa
(so. melkein sama asia kuin McMahon) käytetään kertoimena noin sataa, mikä vastaa suunnilleen jakauman suhteen yhtä kiveä. Kuitenkin ajatuksena siinäkin on ettei ryhmien koko ja määrä ole sidottu turnauksen pelaajamääriin, vaan vain ja ainoastaan pelaajien vahvuuslukuun.
Eli yksi kivi näyttäisi olevan aika hyvä ryhmän sisäiselle vahvuusjakaumalle gossa. Jos tätä laajennetaan, ei oikein saavuteta muuta kuin lisää äärimmäisen tasoeron parituksia (so. yli 3 kiveä). Erivahvuisten pelaajien laittaminen samaan ryhmään kun ei mystisesti tee heikoista pelaajista vahvoja, mikä on taustaoletuksena jos MM-ryhmät sidotaan ensisijaisesti ryhmän kokoon eikä luokitukseen. MMS-pisteet pitäisikin nähdä ennemminkin turnauksen aikana muuttuvana vahvuuslukuna samaan tapaan kuin šakin tasaselojärjestelmässä käytetään muuttuvaa seloa.
Esimerkkinä epäonnisesta pariutumisesta tapahtui Oulu keväässä, jolloin ensimmäisellä kierroksella kaikki alemmat kjuut laitettiin samaan ryhmään. Seuraus oli varsin epäonninen: ensimmäisellä kierroksella 15k ja 8k pelasivat keskenään. Toisella kierroksella sitten voittanut 8k paritettiin voittanutta 3-kjuuta vastaan. Tämä oli hiukan ongelmallista sen suhteen että kyseinen 3-kjuu oli tuloksista päätellen aliluokitettu. Käytännöllinen vapaakierros ensimmäisen kierroksen voiton jälkeen kuitenkin tekee turnauksesta kohtuuttoman hankalan, mikäli korotuksia jaellaan turnauksissa onnistumisten perusteella, koska korotusnäyttönä 8k päänahka on täsmälleen nollan arvoinen. Onneksi kuitenkin kyseinen pelaaja oli riittävän nilkki ja jaksoi voittaa šodaneja, joten onni onnettomuudessa hänen kohdallaan.
Sinälläänhän tällaiset epätarkkuudet ovat vähämerkityksellisiä, koska kuka nyt turnauksiin osallistuu jotta saisi palkinnoksi korotuksen? Huippuryhmän paritus kuitenkin pitää tehdä huolella, jottei parittaja ratkaise rahapalkintoja. Kuitenkin nämä häntäpään potentiaaliset paritushasardit voidaan ottaa suht helposti huomioon ilman että tarvitsee tehdä erityisiä kompromissejä. Jos vain valitsee MM-ryhmät sen mukaan että yhteen MM-ryhmään valitaan suunnilleen samantasoisia pelaajia.
Pienten tai tyhjien ryhmien yhdistelyllä ei kuitenkaan saavuteta häntäpäässä mitään, koska jos ei yhdistetä, niin sitten paritetaan vain yliryhmien. Näin paritusohjelma osaa etsiä ainakin kaikkein vähiten huonon vaihtoehdon, kun taas ryhmien yhdistelyllä tuotetaan parituksiin ylimääräistä kohinaa. Lisäksi jos sallitaan tyhjät MMS-ryhmät, niin aukot voidaan täyttää apukivillä. Kuitenkin yliryhmien parituksen kompensoiminen MMS-1 tasoituksilla on pienempi paha kuin tasa-alkuinen yliryhmien parittaminen. Jo pelkästään sen vuoksi että valkea saa edes hiukan gorreja ja näyttöjä eikä vain ilmaista MM-pistettä.
Hyvä esimerkki MMS-tasoituksien käytöstä oli Oslon PM-turnaus, jossa MMS-tasoituksien käyttö mahdollisti yksinäisen 16k pelaajan osallistumisen. Tämän parittajan oppaan neuvoilla tuokaan 16k ei olisi voinut osallistua turnaukseen, koska olisi vain häirinnyt muiden pelaamista. On varsin valistavaa tutkia tuon turnauksen pareja ja verrata niitä esimerkiksi Oulun hiukan epäonnistuneeseen paritukseen. Likipitäen kaikki Oulun ongelmat olisi korjaantunut jos olisi käytetty MMS-1 tasoituksia.
Tärkeää ei ole paitsi se että huippuryhmä paritetaan oikeudenmukaisesti, vaan parittajan tulee ottaa huomioon myös se että tuo Norjan yksinäinen 16k saa myös reilun ja tasapainoisen turnauksen.
Eli ehdottaisin varsin vakavana ajatuksena että tuohon ohjeistukseen lisätään huomio MMS-1 tasoitusten käytöstä. Koska on vaikea kuvitella sellaista turnausta jossa MMS-1 tasoitukset ei olisi kaikkein paras saatavilla oleva ratkaisu. Tämä pätee ihan Tähtisilmän kaltaisesta miniturnauksesta Groningenin kongressin kaltaiseen megaturnaukseen. Ja ennen muuta MMS-1 tasoitukset olisi ollut selkeästi paras vaihtoehto Oulun keväässä, Yläkaupungin yössä, Turun turnauksessa ja muissa vastaavissa pienemmissä turnauksissa, joissa on perinteisesti ollut suuria paritusongelmia, koska pelaajien hajonta on liian suurta.
-- Jouni, 16.4.2010